STTK:n lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Hallinnonalan laaja-alaista strategiaa kartoittava työ on tärkeää Suomen menestyksen edellytysten varmistamiseksi.
Lausuntopyynnön liitteenä olevan dokumentin perusteella on kuitenkin vaikea ottaa kantaa lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Dokumentissa ei esitetä katsausta siitä, miten tehtyihin valintoihin on päädytty. Dokumentissa viitataan esimerkiksi tiettyjen toimialojen hyviin edellytyksiin käyttämällä muotoiluja kuten ”Suomi erottuu osaamisellaan”. Ongelma on, ettei näitä ajatuksia perustella. Siksi dokumentti olisikin kaivannut vahvempia perusteluja ja esimerkiksi tilastoaineistoihin nojaamista.
Niin painopistealueiden valitsemisen riskit kuin mahdollisuudetkin liittyvät siihen, että käytännössä painopistealueiden valinta viitoittaa tietä kohti tiettyihin teemoihin keskittymistä. Onnistuneet valinnat edesauttavat niin Suomen innovaatiokyvykkyyttä kuin parhaimmillaan talouskasvua. Painopistealueiden valinnassa on myös riskejä. Olennaisia kokonaisuuksia voi jäädä huomioimatta ja myöhemmin mainitsematta jääneiden toimialojen kehitykseen voidaan joutua vastaamaan reaktiivisesti. Siksi STTK katsookin, että painopistealueiden valintaan tulisi liittää jatkuvaa seurantaa, jossa valittuja painopistealueita voidaan päivittää vastaamaan mahdollisesti muuttuneita tilanteita.
Lausuntopyynnössä on esitetty toive vastata kysymykseen siitä, mitkä ovat mielestänne kriittisimmät painopistealueet, joihin hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontaansa. Kysymys on kiinnostava, mutta näillä tiedoilla mahdoton vastata. Painopistealueiden kriittisyys on sidoksissa siihen, mitä toiminnalta odotetaan. Taustamuistiossa toki mainitaan kestävä kasvu ja uudet teolliset toimialat. Eri toimialoilla voi olla kasvun näkökulmasta erilaisia vaikutuksia ja ne voivat myös realisoitua eri aikavälillä. On esimerkiksi tiedossa, että sotilaalliseen käyttöön tarkoitetut innovaatiot (esimerkiksi internet) voivat valua arkisempaan käyttöön ja edesauttaa tuottavuuden kehitystä. Tällaiset vaikutukset voivat kuitenkin realisoitua hyvinkin pitkillä aikaväleillä.
Jos tavoitteena on lyhyemmän aikavälin kasvu ja uusien toimialojen luominen, painopisteiden valinta voi siis näyttäytyä erilaisena kuin pitemmän aikavälin tuottavuuteen keskittyminen.
STTK kiinnittää huomiota hyödyke- ja palvelutoimialojen suhteeseen. Esityksessä on useita palvelutoimialoja sivuavia teemoja, mutta kokonaisuus näyttäytyy hyödykkeisiin keskittyvältä. Tulevaisuuden näkökulmasta olennaista olisi vahvistaa myös palvelutoimialojen näkökulmaa strategisten painopistealueiden osalta. Tätä voidaan toteuttaa myös selkeyttämällä palvelunäkökulmaa valittujen painopistealueiden sisällä.
Strategisten valintojen tekemisessä eniten kysymyksiä herättää ajateltu yhteistyö muiden sektoreiden kanssa. Suunnitelmassa mainitaan esimerkiksi lääkekehitys mahdollisena nousevana alana. Samaan aikaan tiedetään, että esimerkiksi tohtorikoulutuspilotin resursseista suuntautuu merkittävä osa syöpälääketieteen tutkijakoulutukseen. On toivottavaa, että strategisia valintoja yhdistetään ajankohtaisiin poliittisiin päätöksiin mahdollisimman hyvien tulosten ja laajan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Eri politiikkalohkojen synergiaedut on hyödynnettävä.
Lopuksi STTK kiinnittää huomiota siihen, että painopisteiden asettamisen lisäksi kestävän kasvun ja uusien teollisten toimialojen luominen edellyttää tuekseen aktiivista politiikkaa. Uusteollistaminen voi vaatia myös valtiolta tulevaa työntövoimaa, jossa uutta Teollisuussijoitusta ja esimerkiksi Solidiumia tulisi hyödyntää aktiivisesti.
Lisätietoja STTK:ssa: Tom-Henrik Sirviö