STTK:n lausunto opetushallitukselle
Vanhustyön erikoisammattitutkinnon rokotusosaamiseen liittyvän valinnaisen tutkinnon osan valmistelun taustalla on STM:n rokotuksista annetun asetuksen (149/2017, 6§) 1.5.2024 voimaan tullut muutos, jonka tavoitteena oli henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen rokottamisen toteuttamiseen. Lähi- ja perushoitajien osaamisen hyödyntäminen erityisesti kausirokotteiden oikea-aikaisessa antamisessa ennaltaehkäisee sairauksien leviämistä ja pahenemista. Samalla voidaan estää riskiryhmien lisäsairaudet tai olemassa olevien pitkäaikaissairauksien paheneminen. Sairaalahoidon tarpeen ehkäisyllä on myös kansantaloudellista merkitystä.
STTK pitää tutkinnon osaa selkeänä ja toimivana kokonaisuutena. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneilla on peruslääkehoidon osaaminen, joka toimii hyvänä pohjana rokotusosaamiselle. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon rokotusosaamiseen liittyvän valinnaisen tutkinnon osan suoritettuaan opiskelija osoittaa ammattitaitonsa näytöillä toimimalla käytännön työtehtävissä sosiaali- ja terveysalalla tai yrityksissä ja muilla palvelualoilla, joissa työskennellään rokottamistehtävissä. Koska kyseessä on vaativa erikoisammattitutkinnon tutkinnon osa (EQF 5) pitäisi hyväksytyn kriteerin ja ammattitaitovaatimuksen kuvaus olla riittävän vaativa. Rokotusosaaminen edellyttää paljon teoreettista osaamista, siksi ehdotamme, että tuntee-verbi korvataan tietää-verbillä. Myöskään ymmärtää-verbi ei ole riittävää potilasturvallista osaamista kuvaava. Kuvaavampia verbejä olisivat tietää, hallitsee, arvioi.
STTK pitää perusteltuna, että lähihoitajien rokotusoikeus on rajattu yli 18-vuotiaisiin henkilöihin/rokotettaviin.
Osaamisen hankkiminen työpaikoilla
STTK pitää tärkeänä, että osaamisen hankkiminen tapahtuu työpaikoilla asiallisesti ja perehdytys sekä ohjaus toteutetaan laadukkaasti, potilasturvallisuutta vaarantamatta. Opetushallituksen valmistelema rokotuskoulutuskokonaisuus tulee toteuttaa työnantajan kustantamana täydennyskoulutuksena siten, ettei siitä koidu työntekijälle kustannuksia.
Erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan suoritettuaan lähihoitajat tarvitsevat työpaikkakohtaisen lääkehoitoluvan rokottamiseen. Lähihoitajien toteuttama rokottaminen perustuu työyksikön lääkehoitosuunnitelmaan, jossa kuvataan rokottamisen osaamisvaatimukset, osaamisen varmistaminen ja osaamisen ylläpito. STTK katsoo, että lääkehoitoluvan suorittaminen on täydennyskoulutusta. Työpaikan koulutussuunnitelman mukaiset ammatilliset täydennyskoulutukset ovat työaikaan kuuluvia, jolloin ne ovat myös palkallisia. Ammattitaito osoitetaan riittävästi käytännön näytöillä ja luvat hyväksyy tyypillisesti työyksikön lääkäri tai hänen valtuuttamansa henkilö.
Vanhustyön erikoisammattitutkinnon uusi valinnainen tutkinnon osa on laajuudeltaan 15 osaamispistettä. Osaamispisteet eivät kuvaa tutkinnon osan opiskeluun tarvittavaa aikaa eivätkä opetuksen määrää. Rokottaminen lähihoitajan vastuualueella -tutkinnon osa sisältää myös kansallisen rokotusohjelman rokotuksilla ehkäistävät taudit. Koska rokotusosaamista voidaan hankkia jo lähihoitajaopintojen aikana, on riskinä, että työpaikoilla aiheutuu sekaannusta kunkin tutkinnonosan sisällöistä. Potilasvahinkojen välttämiseksi on tärkeää, että työpaikat ja työpaikkaohjaajat perehdytetään huolellisesti. Kokonaisia tutkinnonosia ei myöskään tulisi kustannussyistä pystyä korvaamaan esimerkiksi työnantajan järjestämällä suppeammalla rokotusosaamisen koulutuksella. Tällä voi olla potilasturvallisuutta vaarantava vaikutus.
STTK katsoo, että rokottajan riittävä kielitaito tulee varmistaa. Rokotettavan täytyy ymmärtää hänelle annettu ohjaus ja rokottajan ymmärtää saamansa vastaukset esimerkiksi kysyessään rokotettavalta tietoa aiemmista haittavaikutuksista rokotuksen yhteydessä tai muista terveydentilaan liittyvistä kysymyksistä.
Lisätietoja STTK:ssa: Taina Vallander