STTK:n lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle
Esityksessä ehdotetaan, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset
tarkennettaisiin lakiin kuntoutuksen tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi opiskelun ja
työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.
Yleisesti STTK huomauttaa, että nuorten ammatilliseen kuntoutukseen on tehty muutoksia
melko hiljattain, eikä aikaisempien muutosten pitkäaikaisia vaikutuksia ole voitu vielä arvioida.
STTK pitää kannatettavana sitä, että sairaus- tai vammadiagnoosia ei jatkossakaan
edellytettäisi. Sen sijaan sitä, että osallistuminen nuoren ammatillisen kuntoutuksen
valmennuksellisiin palveluihin ei enää pääsääntöisesti oikeuttaisi kuntoutusrahaan STTK ei
kannata.
Esitettyjen muutosten on arvioitu heikentävän kuntoutustarpeessa olevien sosiaaliturvan
varassa elävien nuorten toimeentuloa ja siirtävän näitä toimeentulotuen piiriin. STTK pitää tätä
kehitystä haitallisena kuntoutukseen osallistumisen kannusteille ja aiheuttaen siten
kustannuksia pitkällä tähtäimellä.
Odotus- ja väliaikojen osalta STTK huomauttaa, että on tärkeää varmistaa kuntoutuksen
tarpeessa olevien nuorten oikea-aikainen palveluiden piiriin pääseminen, mikä on syytä
varmistaa panostamalla palveluntuotantoon. Näin estetään myös odotus- tai väliajalta
maksettavien kuntoutustukien pitkittyminen.
STTK pitää esityksen tavoitetta tukea ja kannustaa nuoria etenemään opiskelu- ja
työllistymispolulla kannatettavana. STTK kuitenkin huomauttaa, että tätä tavoitetta ei saavuteta
heikentämällä kuntoutuksen tarpeessa olevien ja muutenkin vaikeassa työmarkkina-asemassa
olevien nuorten taloudellista asemaa ja purkamalla kannusteita osallistua kuntoutukseen.
Lisätietoja STTK:ssa: Ida Nummelin