EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili

On tärkeää tunnistaa matalan äänestysaktiivisuuden seuraukset. Kun suuri osa kansalaisista jättää äänestämättä, demokraattinen legitimiteetti heikkenee ja kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin saattaa vähentyä entisestään. Tämä voi johtaa siihen, että päätöksentekoelimiä ohjaa vain pieni osa väestöstä, mikä ei ole demokratian periaatteiden mukaista. 

EU:n kesäkuisten parlamenttivaalien edellä jälleen kerran on noussut huoli äänestysaktiivisuudesta, joka on Suomessa ollut alhainen lukuun ottamatta vuoden 1996 vaaleja, jolloin EU-jäsenyys oli uusi asia. Tuolloin äänestysaktiivisuus nousi 60 prosenttiin, kun 2000-luvulla on oltu noin 40 prosentin tasolla. Viime EU-parlamenttivaaleissa äänestysprosentit vaihtelivat eri maissa 23 – 89:n välillä ja äänestysaktiivisuus oli keskimäärin vain 51 prosenttia. 

Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi niin monet kansalaiset eivät näe tarvetta vaikuttaa unionin tulevaisuuteen äänestämällä. 

EU on monimutkainen poliittinen ja taloudellinen kokonaisuus, joka silti koskettaa jokaisen jäsenvaltion kansalaista monin tavoin. EU:ssa tehtävät päätökset vaikuttavat arkeemme. Kuluttajansuoja, ympäristöasiat, työllisyys ja työoikeudet, koulutus ja tutkimus, matkustaminen ja liikkuvuus sekä talouspolitiikka ovat esimerkkejä asioista, joihin EU vaikuttaa. 

Viime aikoina turvallisuus, vihreä siirtymä, kansainvälinen kilpailukyky ja digitalisaatio ovat korostuneet EU:n päätöksenteossa. Äänestämistä EU-vaaleissa ei kuitenkaan koeta Suomessa yhtä tärkeäksi kuin eduskunta-, kunta- ja alue- tai presidentin vaaleissa.

Taustalla tiedon puute ja käytännön haasteet 

Yksi syy äänestysinnon laimeuteen on tiedon puute. Monet kansalaiset eivät ymmärrä EU:n toimielinten roolia, päätöksentekoa tai sitä, miten EU:n politiikka vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Tämä heijastuu äänestysaktiivisuuteen: kansalaiset kokevat, että heillä ei olisi tarpeeksi tietoa tehdäkseen päätöksiä äänestämisen suhteen. 

Toinen huomionarvoinen tekijä on euroskeptisyys. Unionia kohtaan tunnettu epäluottamus – jopa suoranainen vastustus – voi vähentää äänestysintoa. Osalle äänestäjistä EU:n toiminta saattaa tuntua liian kaukaiselta tai etäiseltä, mikä vähentää heidän haluaan osallistua myös vaaleihin. 

Äänestyspäivän käytännön haasteet voivat nekin vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen. Joidenkin on vaikea päästä äänestyspaikoille työn, perhevelvollisuuksien tai muiden tekijöiden vuoksi. Lisäksi äänestyspäivänä saattaa olla muita tärkeitä velvollisuuksia, jotka kilpailevat äänestyskäynnin kanssa. EU-vaaleissakin on kuitenkin mahdollista äänestää ennakkoon viikon ajan ennen varsinaista äänestyspäivää. 

Nuorten äänestysaktiivisuus on ollut erityisen alhainen. Vaikka nuoret usein kannattavat avoimempaa ja yhdentyneempää Eurooppaa, heidän äänestysintonsa on matala. Trendi on huolestuttava, koska nuoret ovat tulevaisuuden Euroopan kansalaisia ja heidän äänensä pitäisi kuulua päätöksenteossa. 

Tiedosta äänestämättömyyden seuraukset

On tärkeää tunnistaa matalan äänestysaktiivisuuden seuraukset. Kun suuri osa kansalaisista jättää äänestämättä, demokraattinen legitimiteetti heikkenee ja kansalaisten luottamus poliittisiin instituutioihin saattaa vähentyä entisestään. Tämä voi johtaa siihen, että päätöksentekoelimiä ohjaa vain pieni osa väestöstä, mikä ei ole demokratian periaatteiden mukaista. 

Jotta EU voisi todella edustaa kaikkia kansalaisiaan, tarvitaan korkeampaa äänestysaktiivisuutta ja enemmän tietoa EU:n vaikutuksista arkeemme. Meidän kaikkien – niin kansalaisten kuin päättäjienkin – on tehtävä osamme varmistaaksemme, että jokainen ääni kuuluu ja jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Äänestämällä voimme kaikki olla mukana luomassa parempaa ja vahvempaa Eurooppaa. 

Äänestysaktiivisuuden lisääminen ei ole vain poliittisen eliitin vastuulla. Se on jokaisen kansalaisen velvollisuus ja mahdollisuus. Jokainen ääni merkitsee, ja jokainen äänestyspaikalle mennyt henkilö on osa demokraattista prosessia, joka muokkaa Euroopan tulevaisuutta. 

Suomessakin on nyt pyrittävä nostamaan reippaasti äänestysaktiivisuutta. Viime EU-vaaleissa vain 42 prosenttia kävi äänestämässä. Samaan aikaan belgialaisista 89 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Suomesta valitaan 15 edustajaa EU-parlamenttiin. Vain äänestämällä voimme vaikuttaa siihen, jotta saamme parhaat voimat EU-parlamenttiin päättämään meitä ihan jokaista koskevista asioista. 

Seppo Nevalainen 
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti. 

Ajankohtaista

19.6.2024

Ay-liike on vastavoima työelämää heikentäville voimille

Lue
17.6.2024

Hoivatalous ei aina kestä päivänvaloa

Lue
17.6.2024

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lue
15.6.2024

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Kokoomuksen puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

Tehy tyrmää HUSin lisäleikkaukset – ”Nähtäväksi jää, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä HUSissa töissä”

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Keskustan puoluekokousaloitteisiin

Lue
13.6.2024

Minun viikkoni: Assistentti on aina apuna

Lue