Valtiovarainministeriö aliarvioi sopeutuksen haittavaikutuksia

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti

Profiili

Valtiovarainministeriön tuoreet arviot hallituksen ajamasta sopeutuksesta ovat talouskasvun suhteen yllättävän optimistisia. Ministeriön käyttämä finanssipolitiikan kerroin on huomattavasti matalampi kuin tutkimuskirjallisuudessa on havaittu. Valtiovarainministeriön valinta oikeuttaa sopeutusta aliarvioimalla sen haitallisia vaikutuksia talouskasvuun.

Valtiovarainministeriö ennustaa, että hallituksen ajama sopeutus aiheuttaa talouskasvulle vähemmän haittaa kuin yleisesti ajatellaan. Valtiovarainministeriö käyttää finanssipolitiikan kertoimena arvoa 0,5. Tämä tarkoittaa, että kehysriihessä päätetty kolmen miljardin euron lisäsopeutus (1 % BKT:stä) pienentää talouskasvua 0,5 prosenttia. 

Valtiovarainministeriön aiemmin käyttämä finanssipolitiikan kerroin on yksi tai lähellä sitä. Näin oli esimerkiksi syksyllä 2019 sekä keväällä ja syksyllä 2021 julkaistuissa ennusteissa. Valtiovarainministeriö myös selvitti edellisellä hallituskaudella finanssipolitiikan vaikutuksia, kuten finanssipolitiikan kerrointa ja hystereesiä. Tässäkin selvityksessä valtiovarainministeriö käytti perusskenaariossa finanssipolitiikan kertoimena yhtä.  

Tutkijat Oliver Blanchard ja Daniel Leigh ovat Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n julkaisussa osoittaneet, että ennustelaitokset aliarvioivat eurokriisin aikana systemaattisesti sopeutuksen haitallisen vaikutuksen talouskasvuun. Toisin sanoen: ennustelaitokset käyttivät alhaisempaa finanssipolitiikan kerrointa kuin olisi pitänyt. Blanchardin ja Leighin mukaan ennustelaitosten käyttämä finanssipolitiikan kerroin oli sama kuin nyt valtiovarainministeriön käyttämä 0,5, vaikka todellinen kerroin oli selvästi yli yhden. Suomi toistaa nyt samaa virhettä. 

Suurempi finanssipolitiikan kerroin tarkoittaa suurempia haittoja

Mitä suurempi finanssipolitiikan kerroin on, sitä suurempi on haitallinen vaikutus talouskasvuun. Euroopan komissio käyttää finanssipolitiikan kertoimena 1,5 eli peräti kolme kertaa suurempaa lukua kuin valtiovarainministeriö omassa ennusteessaan (ks. VTV:n finanssipolitiikan valvonnan raportin tietolaatikko 2 sivuilla 74 – 75). Tutkimuskirjallisuuden perusteella jopa kerroin kaksi olisi perusteltu tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi matalasuhdanteessa. 

Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 1,6 prosentin kasvua finanssipolitiikan kertoimella 0,5. Jos kertoimena käytettäisiin yhtä, kasvu putoisi yhteen prosenttiin. Jos taas kertoimena käytettäisiin kahta, kasvu putoaisi nollaan. On todennäköistä, että kasvu jää ensi vuonna ennustettua heikommaksi, vaikka mitään varsinaista muutosta talouden näkymissä ei tapahtuisikaan. 

Ongelma on, että valtiovarainministeriö antaa epärealistisen kuvan sopeutuksen vaikutuksesta talouskasvuun. Realistisemmalla finanssipolitiikan kertoimella kasvu hyytyy enemmän, mikä puolestaan heikentää Suomen velkasuhdetta. 

Lopputuloksena julkinen velkasuhde saattaakin heikentyä entisestään mittavasta sopeutuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on varoittanut, että keskimäärin sopeutuksella ei onnistuta taittamaan velkasuhdetta. Syynä voi olla esimeriksi se, että sopeutusta yritetään toteuttaa matalasuhdanteessa tai samaan aikaan, kun yksityinen sektori on korkeasti velkaantunut. Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on jo korkea, joten niiden kyky pitää yllä talouden rattaita velkaantumalla lisää on heikko. Suomi taas oli matalasuhdanteessa viime vuonna, todennäköisesti tänä vuonna ja luultavasti myös ensi vuonna. 

Sopeutusta helppo oikeuttaa pienellä finanssipolitiikan kertoimella

Finanssipolitiikan kertoimella on paljon merkitystä harjoitettavan talouspolitiikan kannalta. Väitöskirjatutkija Antti Ronkainen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä osuvasti kriittisen tarkastelun tarpeesta:  

”[Valtiovarain]ministeriön arviot nostetaan julkisessa keskustelussa yleensä faktoiksi talouden tilasta. Ministeriön tarjoilemiin faktoihin tulisikin osoittaa talouspoliittisessa keskustelussa samanlaista kriittisyyttä kuin hallituksen, opposition ja puolueiden talousohjelmiin sovelletaan. Kehysriihi osoittaa, että [valtiovarain]ministeriö ei ole politiikan yläpuolella.” 

Valtiovarainministeriön käyttämä matala finanssipolitiikan kerroin lähinnä oikeuttaa mittavaa sopeutusta. Matala finanssipolitiikan kerroin tarkoittaa yhtäältä sitä, että sopeutuksella ei ole paljoa haitallista vaikutusta talouskasvuun. Toisaalta elvytyskään ei matalasuhdanteessa kannata. 

Matala finanssipolitiikan kerroin myös kaunistelee sopeutuksen vaikutusta julkisen talouden alijäämään. Kehysriihen lisäsopeutusta perusteltiin EU:n alijäämämenettelyn välttämisellä. Matalan finanssipolitiikan kertoimen avulla julkinen alijäämä näyttääkin pysyvän EU:n taloussääntöjen rajoissa ensi vuonna, kun talouskasvu kiihtyy selvästi. Jos kuitenkin matala finanssipolitiikan kerroin antaa liian ruusuisen kuvan talouskasvusta, voi myös EU:n alijäämämenettely olla selvästi lähempänä kuin ennusteista olisi pääteltävissä. 

Valtiovarainministeriö perusteli tutkimuskirjallisuuden alittavan finanssipolitiikan kertoimen käyttämistä ”varovaisuusperiaatteella”. Pikemmin ”rämäpäisyysperiaate” näyttäisi toteutuvan, kun liian mittava sopeutus uhkaa hidastaa talouden elpymistä. Varovaisuusperiaate olisi puoltanut suuremman finanssipolitiikan kertoimen käyttämistä, ei matalamman.

Patrizio Lainà 
STTK:n pääekonomisti 

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue