Hallitus on päättänyt kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Koska Suomi on jo taantumassa, STTK:n mielestä riski on, että näin merkittävä lisäsopeutus ensi vuonna pidentää taantumaa entisestään.
– Hallitus ei puuttunut riittävästi Suomen julkisen talouden keskeisimpään ongelmaan eli kokonaisveroasteen romahdukseen. Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana noin kahdeksan miljardia, mutta kehysriihessä tehtiin veropäätöksiä ainoastaan vajaan kahden miljardin euron edestä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.
Sopeutus on hallituksen toimenpiteissä pahasti epätasapainossa painottuen leikkauksiin. Arvonlisäveron kiristäminen puolestaan syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Sosiaaliturvan varassa oleville alv:n korotusta ei kompensoida edes osittain, sillä indeksitarkistukset ovat jäissä.
– Valmiste- ja liikenteen verotus olisi kannattanut kiinnittää indeksiin. Yhdessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamisen kanssa verotuloja olisi saatavissa yli miljardi. Samalla verojärjestelmän vääristymiä olisi voitu vähentää, Lainà pohtii.
STTK muistuttaa, että yrityksiä tuettiin merkittävästi koronapandemiassa. Sen jäljiltä palkansaajia osallistettiin työttömyysvakuutusmaksun alennuksen kanavointiin jo budjettiriihessä 200 miljoonan euron verran.
– Työnantajien osallistaminen on tervetullutta, mutta samalla Suomi lähtee mukaan eurooppalaiseen valtiontukikilpailuun tarjoilemalla ulkomaalaisille yrityksille verohuojennuksia. Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena, Lainà toteaa.
Myönteistä STTK:n mielestä on suurituloisten ottaminen vihdoin mukaan sopeutustoimiin.
Sote-säästöille ei perusteita
Sote-säästöt heikentävät Suomen terveydenhuoltojärjestelmää entisestään.
– Asiakasmaksujen korotukset sekä hoitajamitoituksen ja hoitotakuun heikentäminen ovat hyvin ongelmallisia. Lyhytjänteiset säästöt vain lisäävät pitkän aikavälin kustannuksia, sanoo Patrizio Lainà.
Lisätietoja STTK:ssa: pääekonomisti Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432.
Antti Palola | 15.4.2024