Lausunto virkarikossäännösten uudistamista koskevista selvityksistä

STTK:n lausunto oikeusministeriölle, lausuntopalvelu.fi

Onko muutoksia tapahtunut siinä, missä laajuudessa rikosoikeudellinen virkavastuu on katsottava tarpeelliseksi?

Valtiolla työskentelee tällä hetkellä yli 80 000 henkilöä. Valtion henkilöstömäärä on laskenut merkittävästi ajanjaksolla 1977‒2022. Ajanjaksolla valtiolla työskenteli enimmillään runsaat 215 000 henkilöä. Valtaosa vähennyksestä on seurausta virastojen ja laitosten liikelaitostamisesta, yhtiöittämisestä ja kunnallistamisesta. Vuosien 1990‒1995 säästö- ja tehostamistoimenpiteet vaikuttivat myös merkittävästi henkilöstömäärään.

1970-luvun alussa noin kolme neljäsosaa kunta-alan henkilöstöstä oli virkasuhteisia. Nykyisin tilanne on päinvastainen, eli lähes kolme neljäosaa henkilöstöstä on työsuhteisia. Samaan aikaan kunta-alan henkilöstömäärä on noussut 193 000 henkilöstä 444 000 henkilöön (2022).

Julkista valtaa on mahdollista käyttää työsuhteessa, mikäli tehtävät on annettu työsuhteisille työntekijöille säädettävällä lailla tai lain nojalla. Säädettävällä lailla tehdyistä muutoksista esimerkkejä ovat yliopistolain uudistaminen sekä puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen. Lain nojalla tehdystä muutoksesta esimerkkejä ovat kuntalain uudistus, jonka perusteella kuntatyönantajalle on annettu mahdollisuus muuttaa virkasuhde työsuhteeksi.

STTK pitää perusteltuna, että virkamiehillä on työntekijää laajempi rikosoikeudellinen virkavastuu. Virkamiehen oikeudellinen asema ja virkavelvollisuudet määräytyvät eri lähtökohdista kuin työntekijöiden ja yksi virkasuhteen tunnusmerkkejä edelleen on työntekijää laajemmat vastuut. Julkisen sektorin tehtävien siirryttyä laajassa mittakaavassa työsuhteiseksi työksi, työntekijöiden asemaan liittyviä oikeudellisia vastuita voidaan tarkastella, mutta samassa yhteydessä on huomioitava myös työsuhteisiin liittyvät oikeudelliset vastuukysymykset ja työntekijän tosiasiallinen oikeudellinen asema verrattuna virkamiesten oikeudelliseen asemaan.

Tuleeko rikosoikeudellisessa virkavastuussa säilyttää laaja ja suppea virkavastuu, vai tuleeko virkavastuun eri henkilöryhmissä olla yhtä laajaa?

STTK katsoo, että laajan ja suppean virkavastuun säilyttäminen on edelleen perusteltua. Suppeaa virkavastuuta ja sen eroa suhteessa laajaan vastuuseen on perusteltu vuoden 1989 ja vuoden 2002 virkarikosuudistuksissa. Näissä tekijöissä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2002 jälkeen.

Tuleeko rikosoikeudellisen virkavastuun aineellisena keskeisperusteena julkisen vallan käyttämisen (RL 40:11 5 kohta) sijaan olla julkisen hallintotehtävän/julkisen tehtävän hoitaminen?

Julkisen vallan käyttämistä koskevalla sääntelyllä on yhtymäkohtia perustuslakiin sekä muiden oikeudenalojen sääntelyihin. Vaikka julkisen vallan käyttämisen sääntelyyn saattaa liittyä tiettyä tulkinnanvaraisuutta, STTK ei pidä kriteeristön muuttamista kannatettavana. Muutokset tekevät tilanteen vielä nykytilaakin tulkinnanvaraisemmaksi.    

On tärkeää, että työntekijä tietää työskennellessään, onko hän rikosoikeudellisen vastuun piirissä ja mikä tuon vastuun sisältö on. Rikosoikeudellisen vastuun laajentaminen koskemaan myös julkista hallintotehtävää suorittavia työntekijöitä, aiheuttaa ongelmia, jos julkista hallintotehtävää ei ole riittävän tarkkarajaisesti määritelty tai jos määrittelyyn liittyy tulkinnanvaraisuutta. On myös pystyttävä riittävän yksiselitteisesti määrittämään, miten laajasti rikosoikeudellinen vastuu ulottuu koskemaan myös alaisasemassa toimivia työntekijöitä, jotka osallistuvat julkisen tehtävän suorittamiseen, mutta eivät ole vastuuasemassa.

Huomioita rikosoikeudellisen virkavastuun henkilöryhmistä?

STTK katsoo, että nykyinen rikoslain 40:11 5 kohdan mukainen henkilöpiirin rajaus julkisen vallan käyttöön (ja sen kytkös muuhun lainsäädäntöön) on virkavastuun henkilöpiirin tunnistamista ja tulkintaa tehtäessä työnantajien ja työntekijöiden vastuu- ja oikeusasemaa turvaava seikka ja se tulee säilyttää.

Voitaisiinko rikosoikeudellisen virkavastuusääntelyn rakennetta kehittää huomioon ottaen rikosoikeudellinen laillisuusperiaate?

Rikosoikeudellisen virkavastuusääntelyn rakenteen kehittäminen laajentamalla sen aluetta, voi aiheuttaa ongelmia muun ohella sote-sektorin yksityisissä työpaikoissa (ulkoistetut palvelut).

Suomessa on edelleen olemassa kaksi eri palvelussuhdemuotoa eikä rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyvien muutosten tulisi vaikuttaa palvelussuhdelajin valintaan.  Lähtökohdan tulee edelleenkin olla se, että valtion julkisia hallintotehtäviä ja julkista valtaa käytetään valtion palveluksessa virkasuhteessa. Rikosoikeudellisen sääntelyn muutokset eivät saa johtaa välillisestikään yksityistämiseen, vaan julkisten hallintotehtävien ja julkisen vallan käytön siirtäminen muun kuin julkisyhteisön hoidettavaksi tulee jatkossakin arvioida perustuslain 124 §:n edellyttämällä tavalla.

Näkemyksenne rikoslain ulkopuolisista rikosoikeudellista virkavastuuta koskevista säännöksistä?

Mahdollisia kehittämistarpeita rikoslain yksittäisissä virkarikossäännöksissä?

Mahdollisia kehittämistarpeita virkarikosten seuraamuksissa?

Arvionne arviomuistiossa esitetyistä ehdotuksista?

STTK pitää kannatettavana hoito- ja pelastushenkilökunnan työssä kohdattua väkivaltaa koskevan suojan muuttamista virkamiehen suojaa vastaavaksi.

Muilta osin STTK ei pidä arviomuistiossa esitettyjä ehdotuksia muun ohella laajan virkavastuun henkilöpiirin laajentamisesta kannatettavina. Esityksessä ei ole huomioitu riittävästi sitä, että laaja virkavastuu perustuu virkamiesoikeudelliseen asemaan, joka on toimintaoikeuksien,
aseman ja oikeudellisen aseman osalta olennaisesti toinen kuin työntekijöillä.

Arvionne selvityksessä esitetyistä ehdotuksista?

STTK ei pidä selvityksessä esitettyjä ehdotuksia kannatettavina. Esityksessä ei ole huomioitu riittävästi sitä, että laaja virkavastuu perustuu virkamiesoikeudelliseen asemaan, joka on toimintaoikeuksien, aseman ja oikeudellisen aseman osalta olennaisesti toinen kuin työntekijöillä.

Muita huomioita?

Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue