Saksa – so last season?

Kirjoittaja:

Jaakko Haikonen

asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka

Profiili

Terveisiä Saksasta, Frankfurt an der Oderin kaupungista! Kaupunki on noin 60 000 asukkaan hieman unelias rajakaupunki Puolan kupeessa, jossa toimii myös pieni Eurooppa-yliopisto. Yliopisto toimii myös Puolan puolella rajaa, ja sen opiskelijakunta on varsin kansainvälinen. Kaupungin elämää leimasi mutkaton ja vilkas yhteistyö puolalaisten kanssa, ja kulkeminen maasta toiseen sujui helposti lyhyen sillan yli. 

Rajajoki Oderin virtaamista iltaisin katsellessa oli hyvää aikaa miettiä Saksan tulevaisuutta ja haasteita. Maan talouskasvu on Venäjän hyökkäyssodan kiihtyessä 2022 jälkeen ollut varsin heikkoa, kutakuinkin yhtä heikkoa kuin Suomessa. Energiapolitiikassa on tunnetusti tehty virheitä, joskin huimat hintapiikit ovat selvästi takana ja hinnat pääosin laskussa. Myös politiikassa on paineita äärioikeiston nousun kanssa, joka keskittyy etenkin juuri maan itäisiin osavaltioihin.  

Saksan talouden ristiaallokossa 

Näistäkin teemoista tuli keskusteltua, kun vierailin paikallisen palkansaajien keskusjärjestön DGB:n luona. Keskusteluissa nousi esille kalliiden energiahintojen vaikutus, mutta toisaalta usko niiden laskusta. Myös talouden elpymiseen uskottiin varovaisen myönteisesti. Kaksi suurinta huolenaihetta talouskasvun osalta olivat kuitenkin kemianteollisuus ja autoteollisuus. Kemiateollisuudessa tuotanto on yhä heikkoa alhaisen kysynnän ja energian hinnan vuoksi. Autoteollisuudessa puolestaan hidasteltiin liian pitkään sähköautojen kehityksen kanssa, joka on johtanut kiinalaisten hallitsevaan asemaan monien saksalaisten autonvalmistajien vientimarkkinoilla. 

Saksassa vihreän siirtymän keskustelussa panostaminen osaamiseen on ihan eri asteella kuin Suomessa.

Saksassa, kuten monessa muussakin maassa, vihreään siirtymään on sotkettu turhaan identiteettipolitiikkaa mukaan. Kritiikkiä tästä sai sekä maan vihreä liike, mutta viime vuosien osalta etenkin konservatiivit. Tämä turha identiteettipolitiikka haittaa ponnisteluja investoinneista maan teollisuudelle elintärkeiden toimintaketjujen varmistamiseksi ja vihreän siirtymän kansainvälisessä kilpailussa menestymisessä. 

Politiikan puolella huolta aiheuttaa etenkin äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen nousu eurovaaleissa ja myöhemmin tänä vuonna kolmessa maan itäisessä osavaltiossa. Tämän huolen jakaa pitkälti myös maan talouselämä, joka kaipaa työntekijöitä ulkomailta sekä Saksaan muuttaneista, ja on huolissaan maan imagosta ulkomailla. 

Rajat ylittävä yhteistyön voima

Mutta paljon tapahtuu Saksassa positiivistakin. Berliiniä ympäröivän Brandenburgin osavaltion talous kasvoi viime vuoden alkupuoliskolla noin 6 prosenttia. Osavaltio on saanut paljon investointeja viime vuosina, joista tunnetuin on Teslan jättitehdas. Tällä viikolla puolestaan aloitettiin näyttävästi ruotsalaisen Northvoltin tehtaan rakennustyön Schleswig- Holsteinissa. Toki investointeja on saatu osaltaan valtion tukipakettien avulla, joiden kilpailua vääristävä vaikutus nostattaa huolia. 

Saksassa vihreän siirtymän keskustelussa panostaminen osaamiseen on ihan eri asteella kuin Suomessa. Maan työvoimapula ja kilpailu osaavasta työvoimasta kirittää jo entuudestaan vahvaa osaamiseen perustuvaa toimintaa. Myös maan palkansaajajärjestöjä kuullaan hyvin ja yhteistyötä tehdään hallituksen ja työnantajien kanssa. Tässä Suomella olisi paljon opittavaa. 

Ongelmistaan huolimatta puheet Saksan teollisuuden tuhosta tai maan vajoamisesta ovat mielestäni liioiteltuja. Yhden ihmiselämän aikana maan kokemat diktatuurit, sodat ja valtavat muutokset saavat nykyhetken ongelmat näyttämään varsin mitättömiltä. Ja kuten todettua, Suomen oma talouskasvu näyttää olevan hieman Saksaa heikompaa. 

Hieman oudoksun myös tapaa, joilla useita Saksan ongelmia katsotaan lähinnä anglosaksien median tai näkökulman kautta; mikä näyttää Piilaaksosta tai Shanghaista käsin vanhalta tai kankealta, ei sellaisenaan enää päde Suomesta katsottuna. Useat Saksan ”virheet” olivat myös varsin suosittuja Suomessa vielä jokin aika sitten. Me ihailimme velkajarrua, osallistuimme jättimäisillä summilla Saksan kaasukauppaan Venäjän kanssa, ja oikeistopopulistien noususta voimme tuskin kauheasti muita läksyttää. Tämä viimeksi mainittu tuli myös pari kertaa vastaan saksalaisessa mediassa. 

Suomen ja Saksan tulevaisuuden polut 

Tunnetusti energiamurros on Suomessa paremmalla polulla kuin Saksassa. Maantieteellisesti samankokoisissa maissa muutos on kuitenkin 5,5 miljoonaan asukkaan maassa monin verroin helpompaa kuin 85 miljoonaan asukkaan maassa. Toki ydinvoiman alasajo tilanteessa, kun venäläisen energian saanti loppui, ei varsinaisesti helpota Saksan tilannetta. Vaikka maassa hiilen käyttö onkin selvässä laskussa, joudutaan Saksassa turvautumaan kaasuun vielä pitkään ja siirtyminen vihreään vetyyn ei käy nopeasti. 

Toki ydinvoiman alasajo tilanteessa, kun venäläisen energian saanti loppui, ei varsinaisesti helpota Saksan tilannetta

Itse olen kuitenkin vähintään yhtä huolestunut Suomen pitkän ajan kehityksestä kuin Saksan. Saksalla on selvästi parempi maantieteellinen sijainti, yhdeksän demokraattisen maan rajanaapurina, joista monella menee varsin mukavasti taloudellisesti ja yhteiskunnallisen kehityksen kautta muutenkin. 

Itse pääsin todistamaan kasvavaa ja mutkatonta yhteistyötä nopean talouskasvun Puolan kanssa. Frankfurt an der Oderista menee silta Puolan puolelle, ja ihmisten päivittäinen kanssakäyminen oli hyvin laajaa peruskoululaisista yrittäjiin. Maiden välinen yhteistyö onkin nyt parempaa kuin kertaankaan yli sataan vuoteen. 

Jaakko Haikonen 
Kirjoittaja on STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija. 

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue