Mitä Minna Canth tekisi?

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili

”Naisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä. Mitä vuosisadat, vuosituhannet ovat rikkoneet ja laiminlyöneet, se kaikki tulee hänen korjata ja parantaa.”

Yllä oleva sitaatti on Minna Canthin kynästä. Huomenna Canthin syntymäpäivänä vietämme tasa-arvon päivää. Minna Canth (1844 – 1897) oli kuuluisa kirjailija, journalisti, radikaali yhteiskunnallinen vaikuttaja, vähäosaisten puolustaja ja yrittäjä, jonka perintö elää edelleen vahvasti hänen kirjallisessa tuotannossaan.

Canth oli itse vaatimattomista oloista ja haaveili jo nuorena itsellisen naisen tulevaisuudesta. Siksi hän lähti kansakoulunopettajaseminaariin Jyväskylään. Opinnot keskeytyivät kuitenkin perheen perustamiseen luonnontiedonopettajan Johan Ferdinand Canthin kanssa. Pariskunta sai seitsemän lasta. Ferdinand kuoli kuitenkin ennen viimeisen lapsen syntymää. Tämän jälkeen Canth elätti perheensä yksinhuoltajana ja yrittäjänä.

Luultavasti Canth pitäisi häpeällisenä sitä, ettei näin laajamittaista yhteiskunnallista ongelmaa ole onnistuttu vielä poistamaan.

Canth kirjoitti näytelmiä ja novelleja, joissa hän kuvasi köyhien ja varsinkin naisten asemaan liittyviä yhteiskunnallisia ongelmia kaunistelemattomasti. Hän otti kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin rohkeasti ja raivasi omalla toiminnallaan tietä naisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Hän kirjoitti tyttöjen koulutuksesta ja vaati naisille yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa.

Nykyään naisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa on monin verroin parempi ja tasa-arvoisempi kuin Minna Canthin elinaikana. Vaikka olemme tasa-arvon suhteen yksi edistyksellisimmistä maista maailmassa, työtä riittää.

Työelämää vaivaa sukupuolittunut väkivalta

Mihin Canth kiinnittäisi huomiota tänä päivänä? Kiinnittäisikö hän huomiota palkkatasa-arvon puutteisiin ja vahvasti sukupuolen perusteella eriytyneisiin työmarkkinoihin, ”naisten töihin”? Kirjoittaisiko hän kipakoita kolumneja lehtiin raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä? Luultavasti.  

Melko varmasti hän kuitenkin kirjoittaisi naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Vuoden 2021 kansallisen rikosuhritutkimuksen perusteella työpaikallaan tai työtehtävissään uhkailua tai fyysistä väkivaltaa oli kokenut vajaa viisi prosenttia vastaajista. Erityisen yleistä työpaikalla koettu väkivalta oli 15 – 25- ja 34 – 54-vuotiaiden naisten keskuudessa. Myös seksuaalinen häirintä työelämässä on yleistä.

Tilastokeskuksen ”Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021” -tutkimuksen mukaan useampi kuin joka toinen nainen on kokenut seksuaalista häirintää työelämässä. Myyjänä, kauppiaana ja terveydenhuollon asiantuntijana työskentelevillä naisilla kokemuksia on eniten, ja häirintää koetaan etupäässä asiakkaiden taholta

EU:n tilastovirasto Eurostat on julkaissut kyselytutkimuksen naisiin kohdistuvasta väkivallasta eri puolilla Eurooppaa 2023. Tutkimuksen mukaan 33,8 prosenttia suomalaisista 18 – 74 vuotiaista naisista on kokenut joskus elämänsä aikana fyysistä parisuhdeväkivaltaa ja 50,2 prosenttia henkistä väkivaltaa kumppaninsa taholta.

Luultavasti Canth pitäisi häpeällisenä sitä, ettei näin laajamittaista yhteiskunnallista ongelmaa ole onnistuttu vielä poistamaan. Ja oikeassa hän olisi.

Tasa-arvon takapakki on mahdollista

Journalistina Canth huomaisi varmaankin myös sen, että erilaisten kriisitilanteiden yhteydessä riski tasa-arvotyön takapakeille kasvaa. Kun tähtäin on kriisitoimissa, politiikkatoimien tasa-arvovaikutuksia ei välttämättä aina arvioida kokonaisuutena. Muun ohella tämän vuoksi hallitusohjelmien tasa-arvovaikutuksista tulisi aina laatia kokonaisarvio.

Työmme tasa-arvon edistämiseksi on siis vielä kesken ja jatkuu Canthin viitoittamalla tiellä.

Minna Ahtiainen
Kirjoittaja on STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue