Tehy: Vientivetoinen työmarkkinamalli ja sovittelijan käsien sitominen lailla veisi hoitajat ikuiseen palkkakuoppaan ja Suomen lähelle Unkarin tietä

Tehyn mukaan EU-oikeus ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset estävät hallituksen suunnitelmat muuttaa lakia työriitojen sovittelusta. Tehy jätti tänään lausuntonsa vientivetoisesta työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmän kehittämisestä tehdyistä hallitusohjelmakirjauksista.

Hallituksen suunnitelma jättäisi Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan hoitajat ikuiseen palkkakuoppaan ja aiheuttaisi vakavia ongelmia yhteiskunnan kannalta keskeisellä sote-alalla. Suomi myös rikkoisi vakavasti kansainvälisiä sopimuksia ja velvoitteitaan Euroopan unionin jäsenenä.

– Hoitajien edunvalvojana olen toistanut, että vientivetoinen palkkamalli ja sovittelijan toiminnan rajoittaminen lailla, jättää hoitajat ikuiseen palkkakuoppaan. Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että kyse on yhteiskunnan kannalta kriittisistä toiminnoista. Sairaat, lapset ja vanhukset on hoidettava kaikissa tilanteissa ja hoitajista on globaali pula. Hallituksen suunnitelma ei ole realistinen, Millariikka Rytkönen toteaa.

Tehyn mukaan uudesta työmarkkinamallista on kuitenkin mahdollista neuvotella työmarkkinaosapuolten kesken.

– Ymmärrämme talousnäkökulman ja jossain määrin myös tarpeen uudelle mallille, mutta perusoikeuksiin ei voi kajota eikä lailla voida määrätä palkankorotusten tasoa. Uudesta työmarkkinamallista voi neuvotella, mutta aidosti ja omassa aikataulussa eikä lainsäädännöllä uhkaamalla, sanoo Rytkönen.

Tehyn kannalta on erityisen tärkeää, että mahdollisessa uudessa palkkamallissa voidaan perustellusta syystä tehdä myös linjasta poikkeavia ratkaisuja.
 
– Perusteltuja syitä voisivat olla esimerkiksi alan työvoimapula, palkkatasa-arvon edistäminen, palkkausjärjestelmän kehittäminen tai jokin muu alakohtainen painava peruste, korostaa Rytkönen.

Tehyn juristi Jarkko Pehkonen sanoo, että työmarkkinamallista on myös juridisesti katsoen ehdottomasti sovittava eikä säädettävä lailla.

– Siitä sopiminen kuuluu niille työmarkkinajärjestöille, joiden neuvottelu- ja sopimusoikeuksista on kyse. Lainsäätäjä voi tukea työmarkkinatoimintaa omilla ratkaisuillaan, mutta palkankorotustason kirjaaminen lakiin sovittelijan toimivallan rajauksena ei ole mahdollista. Mikäli näin toimittaisiin, Suomi tulisi rikkomaan useita kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksia ja keskeisiä velvoitteitaan Euroopan unionin jäsenenä.

Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimukset 98, 87 ja 154 turvaavat järjestäytymisvapautta, työtaisteluoikeuksia ja riippumattomia kollektiivisia neuvottelu- ja sopimusoikeuksia.

– Esimerkiksi ammatillisia järjestäytymisvapauksia koskevassa ILOn yleissopimuksessa 87 kielletään julkisten viranomaisten kaikenlainen toiminta, joka vaikeuttaa ammattiliittojen itsenäisessä harkintavallassa olevaa toimintaa. Sopimus kieltää valtiota säätämästä tai soveltamasta maan lainsäädäntöä siten, että se loukkaisi näitä sopimuksen takeita, kuvaa Pehkonen.

Aiemmin EU:n mallioppilaana tunnettu Suomi löisi pahasti laimin myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan velvoitteet sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja viittaisi kintaalla EU:n vähimmäispalkkadirektiiville, jos hallitusohjelman kyseiset kirjaukset etenisivät.

Euroopan sosiaalinen peruskirja, joka on Suomessa voimassa myös lakina, velvoittaa valtiota edistämään työnantajien ja työntekijöiden välistä vapaaehtoista neuvottelujärjestelmää sekä asianmukaisen sovittelumenettelyn luomista ja käyttöä työriitojen selvittämisessä.

– Sovittelulle asetetaan peruskirjassa asiallisuutta koskeva vaatimus, joka ei täyty, jos lailla säädetään ennalta yksipuolisia rajauksia sovittelun palkankorotusesityksille, varoittaa Pehkonen.

Jos hallituksen hanke etenee lainsäädännöksi, Suomi saattaa Tehyn Rytkösen mukaan olla Unkarin tiellä.

– Suomi valtiona viskaisi romukoppaan merkittävän osan velvollisuuksistaan ja sitoumuksistaan länsimaisena demokratiana, Euroopan unionin jäsenenä ja osana kansainvälistä sääntöperustaista järjestelmää. Onko tämä todella se suunta, johon hallitus haluaa maamme astuvan, hän kysyy.

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy jätti tänään asiantuntijalausuntonsa vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista hallitusohjelmakirjauksista. Lausunto on laadittu tilanteessa, jossa työmarkkinajärjestöt eivät ole sopineet uudesta työmarkkinamallista. 

Liitteessä Tehyn lausunto vientivetoista työmarkkinamallia ja sovittelujärjestelmän kehittämistä koskevista hallitusohjelmakirjauksista.

Lisätietoja:

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, haastattelupyynnöt Jaana Reijonahon kautta,
p. 040 356 8409, jaana.reijonaho(at)tehy.fi

Tehyn juristi Jarkko Pehkonen, p.  040 531 5464, jarkko.pehkonen(at)tehy.fi

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue