Veropäivää vietetään jälleen huomenna (8.11. 2023), kun henkilöiden verotiedot julkaistaan. On hienoa, jos suomalaiset menestyvät ja maksavat veronsa!
Verotiedoissa on mukana ainoastaan veronalaiset tulot. Näin ollen esimerkiksi listaamattomista yhtiöistä nostetun verovapaat osingot eivät näy tuloina ollenkaan. On huomautettu, että lähes puolet osinkotuloista on maksettu verovapaasti ja varakkaimpien henkilöiden tuloista saattaa näkyä verotiedoissa ainoastaan murto-osa.
Vaikka henkilöverotus on tärkeä kivijalka julkisten palveluiden rahoittamisessa, veropäivänä huomio kiinnittyy liikaa yksittäisten henkilöiden tuloihin ja heidän maksamiinsa veroihin. Ainakin julkisen talouden näkökulmasta paljon oleellisempaa on tarkastella koko verojärjestelmän tuottamia tuloja.
Kokonaisveroaste heikkenee uhkaavasti
Valtiovarainministeriö ennustaa kokonaisveroasteen alenevan 2,9 prosenttiyksikköä vuosina 2022 – 27. Euroissa tämä tarkoittaa, että keräämme noin yhdeksän miljardia euroa vähemmän veroja. On myös hyvä huomata, että suhdanteen vaikutus ei näy enää vuonna 2027, vaan kyse on rakenteellisista ja päätösperäisistä vaikutuksista.
Vielä keväällä kokonaisveroasteen ennustettiin alenevan ”vain” 1,6 prosenttiyksikköä vuosina 2022 – 27. Orpon hallituksen aloitettua kokonaisveroasteen alentuminen on kiihtynyt lähes kaksinkertaiseksi. Kiihtyminen ei kuitenkaan johdu ainoastaan Orpon hallituksen päätöksistä, mutta niilläkin on siinä osansa.
Selkeää yksittäistä syytä kokonaisveroasteen laskuun ei ole. Yksi tekijä on se, että useita haittaveroja ei ole kiinnitetty mihinkään indeksiin. Sen seurauksena niiden reaalinen tuotto laskee etenkin korkean inflaation olosuhteissa.
Toinen tekijä on vihreä siirtymä, kun korkeammin verotetusta fossiilisesta energiasta siirrytään vähemmän verotettavaan uusiutuvaan energiaan. Silti valtiovarainministeriön mukaan liikenteen ja valmisteverotulojen alenema selittää kokonaisveroasteen yhdeksän miljardin heikkenemisestä ainoastaan yhden miljardin. – Taustalla on siis monia muitakin merkittäviä tekijöitä, joita ei kuitenkaan ole eritelty.
Hyvinvointilupaus ja menopaineet vaikea rahoittaa
Työeläkemaksujen osuus BKT:stä on kasvanut ja sittemmin vakiintunut vajaaseen kymmeneen prosenttiin. Työeläkejärjestelmä on suhteellisen vakaalla pohjalla. Huolestuttavampaa on se, että jos kokonaisveroastetta tarkastellaan ilman työeläkemaksuja, saavutetaan tilastohistorian alimmat lukemat vuonna 2027.
Ei olekaan ihme, että hyvinvointilupaus ja uudet menopaineet on vaikea rahoittaa, jos niihin on käytettävissä vähemmän rahaa suhteessa kokonaistuotantoon kuin kertaakaan ainakin vuoden 1975 jälkeen. Tiedämme hyvin, että väestön ikääntyminen kasvattaa terveys- ja hoivamenoja. Menopaineita lisää oikeudenmukaisen vihreän siirtymän toteuttaminen, tki-panostukset ja Ukrainan sodan vuoksi puolustuksen vahvistaminen.
On nurinkurista, jos keräämme veroja suhteessa tuotantoomme vähemmän juuri silloin, kun niiden tarve on suurimmillaan. Veropäivänä yksittäisten henkilöiden tulojen ja verojen ihmettelyn lisäksi suotavaa olisi katsoa myös kokonaisveroasteen kehitystä ja pohtia, kuinka rahoitamme julkiset palvelut tulevaisuudessa.
Patrizio Lainá
Kirjoittaja on STTK:n pääekonomisti
Antti Palola | 10.10.2023