Suomalaisilta vankka tuki ay-liikkeen ihmisoikeustyölle kehittyvissä maissa

Pitääkö Suomen ay-liikkeen tukea työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa? Kyllä vain, vastasi enemmistö ihmisistä SASKin teettämässä kyselyssä.

Kehittyvien maiden työntekijöiden tukemista pidettiin tarpeellisena SASKin teettämässä gallupissa. Väite oli niinkin voimakas, kuin että ”Suomalaisen ay-liikkeen on tuettava työelämän ihmisoikeuksia kehittyvissä maissa”.

Sen kanssa samaa mieltä oli 56 % vastanneista. Kasvua samanmielisten osuudessa oli neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2021, jolloin samaa kysyttiin viimeksi. Vain 18 % vastaajista ei pitänyt työelämään liittyvää kehitysyheistyötä tarpeellisena.

Ei liene yllätys, että myönteisimmin asiaan suhtautuvat ammattiliittojen jäsenet. Heistä 62 % kannatti tukea maailman työntekijöille. He ovat oivaltaneet liittojen merkittävän roolin työntekijän oikeuksien puolustajina Suomessa ja ovat yleisesti sitä mieltä, että työ on tärkeää myös maailmalla. Liittoon kuulumattomistakin liki puolet (49 %) ajatteli samoin.

SASKin tekemää työtä pidettiin tärkeänä

Myös juuri SASKin tekemä työ työelämän ihmisoikeuksien puolustajana sai vahvan tuen suomalaisilta. SASKin työtä piti tärkeänä 64 % vastaajista. Tässäkin kasvua oli neljä prosenttiyksikköä edellisestä kerrasta. Tämän kysymyksen osalta vastauksissa ei ollut suurta eroa liitojen jäsenten ja ei-jäsenten välillä.

– Tämä on meille vahva signaali, että menemme oikeaan suuntaan korostaessamme entistä enemmän työmme ihmisoikeusnäkökulmaa. Neljä prosenttiyksikköä saattaa kuulostaa pieneltä, mutta on oikeasti ihan huomattava kasvu tällaisessa kyselyssä, korostaa SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala.

Tietoisuus suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä maailmalla oli niin ikään kasvussa. Nyt 29 %, kaksi vuotta sitten 26 %, vastaajista tiesi suomalaisen ay-liikkeen tekemästä ihmisoikeustyöstä kehittyvissä maissa. Vesala näkee näissä prosenteissa valtavasti hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Jos työtä pitää tärkeänä 64 %, mutta vain vajaa kolmannes tietää siitä, ajattelen, että tietoa ay-liikkeen kansainvälisestä työstä kannattaisi hyödyntää enemmänkin perusteltaessa suomalaisille liittoon kuulumisen tärkeyttä.

Positiivinen suhtautuminen ammattiliittojen toimintaan

Kyselyssä kysyttiin myös suhtautumisesta ammattiliitojen toimintaan yleisesti. Vastaajista 63 % suhtautui liittoihin erittäin tai jokseenkin myönteisesti.

Tulos on Vesalan mielestä paljon ay-myönteisempi, kuin mitä julkisen keskustelun perusteella voisi ajatella.

Tässäkin asiassa nähtiin muutaman prosenttiyksikön kasvu verrattuna kahden vuoden takaiseen. Kaikkein myönteisimmin liittoihin suhtautuvat 51–65-vuotiaat, ja naiset hieman miehiä suopeammin.

Kun vastauksia tarkasteltiin ammattiaseman mukaan, yrittäjät suhtautuivat liittoihin kielteisemmin kuin muut ryhmät. Sen sijaan suuria eroja ei näkynyt siinä, oliko vastaaja työntekijä, toimihenkilö, asiantuntija, esimies tai jo eläkkeellä. – SASK ei vieläkään ole kovin laajalti tunnettu satunnaisesti valittujen suomalaisten keskuudessa, mutta työtämme pidetään tärkeänä. Oli ilo huomata, että useiden kysymysten kohdalla oli havaittavissa positiivista muutosta, Vesala summaa.

Tutkimuksen tausta

Tiedot suomalaisten asenteista selviävät vaikuttavuustutkimuksesta, jonka SASK teetti Aula Researchilla toista kertaa keväällä 2023. Tutkimus kohdistettiin työikäisiin suomalaisiin. Kysely toteutettiin sähköisesti maalis–huhtikuussa.

Kyselyyn vastasi 1 504 ihmistä ympäri Suomen. Heistä puolet oli ammattiliiton jäseniä. Otos edustaa 18–65-vuotiaita suomalaisia iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan kiintiöitynä.

Lisätiedot: SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala, puh. 050 461 9307, ellinoora.vesala@sask.fi.

Ajankohtaista

28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue
23.2.2024

Lausuntovalmiuslain varautumisvelvollisuutta koskevasta muistiosta sekä valmiuslain yleisistä kehittämistarpeista

Lue
22.2.2024

SuPerin Paavola: Hoitoalalla ja varhaiskasvatuksessa on oltava mahdollisuus kilpailla palkoilla työvoiman saatavuudesta

Lue
21.2.2024

Hallituksen leikkaukset alentavat toimeentuloa jopa noin 20 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille

Lue
21.2.2024

Lausunto syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä

Lue