Järjestöt: Hallituksen peräännyttävä vapaan sivistystyön leikkauksista 

Työmarkkina- ja koulutusalan järjestöt vaativat maan hallitusta perääntymään kaavailluista leikkauksista, jotka koskisivat kansanopistoja, kansalaisopistoja, kesäyliopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan koulutuskeskuksia. Toteutuessaan leikkaukset vaarantaisivat oppilaitosverkoston kattavuuden.

Hallitusohjelmassa kohdennetaan 25 miljoonan euron säästöt vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, jotka järjestävät koulutusta kaikille suomalaisille. Alan rahoitus on yhteensä noin 180 miljoonaa euroa, eli rahoituksen vähennys olisi peräti 14 prosenttia. 

Erityisen rankasti kohdeltaisiin kesäyliopistoja ja opintokeskuksia, joihin kaavaillut leikkaukset olisivat jopa 40 prosenttia oppilaitosten koko rahoituksesta. 

Vapaan sivistystyön sektorilla toimii 291 oppilaitosta, jotka järjestivät 81 000 koulutusta 1,1 miljoonalle suomalaiselle esimerkiksi vuonna 2021.  

Järjestöt vaativat hallitusta peräytymään leikkaussuunnitelmistaan syksyn budjettiriihessä. Säästöt vaarantaisivat kattavan ja monipuolisen oppilaitosten verkoston sekä sen lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Opiskelijoilta perittävien maksujen korotuksilla ei voida kattaa julkisen rahoituksen nopeaa supistumista. 

Rahoitusleikkaukset vaarantaisivat suomalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen.

Oppilaitosverkosto kaventuisi ja kattavat koulutuspalvelut häviäisivät varsinkin pienistä kunnista. Rahoitusleikkaukset vaarantaisivat suomalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen. Työikäisten opiskelu vaikeutuisi monilla paikkakunnilla. Kuntien mahdollisuudet edistää kuntalaisten hyvinvointia ja osaamista vaikeutuisivat. Järjestötoimijoiden ja vapaaehtoisten koulutus vähenisi ja osaava kansalaisyhteiskunta rapautuisi. 

Leikkaukset heikentäisivät myös opetushenkilökunnan sekä hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön työllisyyttä koko Suomessa, sillä 25 miljoonan leikkaus on suunniteltu tulemaan voimaan täysimääräisesti heti 2024 vuodesta lähtien. Tämä ei mahdollista hallittua rakenteellista kehittämistä. Henkilöstön palkat ovat tilojen ja materiaalien ohella suurin menoerä. 

Hallitusohjelmassa tunnistettuja Suomen keskeisiä haasteita ovat nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi, työttömyys ja toisaalta työvoimapula, koulutustason laskeminen, osaamisvaje, puutteelliset perustaidot, ikääntyminen ja sote-palvelujen kasvava tarve sekä demokratian vahvistaminen ja kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuuden varmistaminen.  

Järjestöt korostavat, että vapaan sivistystyön koulutuksissa näihin haasteisiin vastataan hyvin ja kustannustehokkaasti. Kaavaillut rahoitusleikkaukset vaarantaisivat hallituksen itse asettamien tavoitteiden saavuttamisen ja heikentävät sivistyksellisten oikeuksien toteutumista kaikille kansalaisille.

ALLEKIRJOITUKSET 

  • Aikuisopettajien liitto AKOL  
  • Akava  
  • Bildningsalliansen  
  • Finlands svenska lärarförbund FSL  
  • Kansalaisopistojen Liitto KOL  
  • Suomen Kansanopistoyhdistys ry 
  • Opetusalan Ammattijärjestö OAJ  
  • Opintokeskukset ry  
  • Sivistystyönantajat  
  • STTK  
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK  
  • Suomen kesäyliopistot ry  Vapaa Sivistystyö ry 

Ajankohtaista

22.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 26. syyskuuta

Lue
22.9.2023

Huoli toimeentulosta on opiskelijan stressi

Lue
21.9.2023

Ammattiliitto Pro valmistautuu mielenilmauksiin

Lue
21.9.2023

Onko meillä osaajia, kun suhdanne joskus kääntyy?

Lue
21.9.2023

SuPerin Paavola: Vammaispalvelulain voimaantuloa ei saa lykätä

Lue
21.9.2023

Ammattiliitto Pro: Orpon hallitus ottaa työntekijöiltä ja antaa työnantajille

Lue
20.9.2023

Ammattiliitto Jyty on pettynyt budjettiriihen lopputulokseen – ”Historiallisen epäoikeudenmukainen budjettiesitys”

Lue
19.9.2023

STTK: Budjetin talouden sopeuttamiskeinot epäoikeudenmukaisia ja tehottomia

Lue