Työmarkkinoiden keskusjärjestöt: THL:n esitykset ruuhkauttaisivat terveyspalvelut ja lisäisivät eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa

Lisätietoja:

Ida Nummelin

sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija

Profiili
työterveys, odotushuone

Työterveyshuollolla on ainutlaatuinen rooli työikäisten terveyspalvelujen turvaamisessa ja työkyvyn edistämisessä. Työterveyshuollon palvelut turvaavat osaltaan, että hyvinvointialueiden terveyspalvelut eivät ruuhkaudu entisestään. Työterveyttä koskevassa THL:n selvityksessä ei oteta huomioon, että työnantajat jatkaisivat vapaaehtoisen sairaanhoidon tarjoamista työntekijöilleen ilman nykyisiä rajoitteita, jolloin eriarvoisuus lisääntyisi myös työssä olevien kesken, painottavat työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK.

Keskusjärjestöt pitävät THL:n selvitystä työterveyshuollon sairaanhoidosta puutteellisena ja osin harhaanjohtavina. THL:n hahmottelemien muutosten seuraukset ovat arvioimatta ja johtopäätökset asenteellisia. Selvityksessä lähdetään virheellisesti myös siitä, että työnantajien järjestämän sairaanhoidon rahoitus ja yksityisten terveyspalvelujen kapasiteetti olisivat siirrettävissä hyvinvointialueiden hoidettaviksi.

Sote-uudistuksen vaikutukset selviävät vasta usean vuoden kuluttua ja on ensiarvoisen tärkeää, että työterveyshuoltoa ylläpidetään ja kehitetään nykymallin pohjalta.

Työterveyshuolto on oma erikoisala, jossa tunnetaan työpaikkojen olosuhteet ja työn terveydelliset riskit. Erityisosaamisena on työn ja terveyden yhteensovittaminen. Ennaltaehkäisevien ja sairaanhoidon palvelujen tavoitteena on työikäisten työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden vähentäminen. EK:n kyselyssä yrityksille (5.3.2023) pidettiin työntekijöiden työkyvyn tukea tärkeimpänä työterveyshuollon tarjoamisen syynä.

Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työikäistä

Työterveyshuollon sairaanhoitoa saa noin 1,8 miljoonaa palkansaajaa eli noin 88 prosenttia palkansaajista. Työterveyshuollon kaikista hyväksytyistä kustannuksista työnantajat rahoittavat noin 80 prosenttia ja palkansaajat noin 20 prosenttia. Työterveyshuollon vapaaehtoisesta sairaanhoidosta työnantajat maksavat 87 prosenttia ja palkansaajat 13 prosenttia. Työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien sairasvakuutusmaksuilla katetaan työterveyden kustannukset. Valtio ei siis rahoita palkansaajien työterveyshuoltoa. Valtio ainoastaan rahoittaa jonkin verran yrittäjien työterveyshuoltoa.

Työterveyshuoltoa koskeva lainsäädäntö kattaa kaikki työpaikat ja työntekijät. Työterveyshuolto puuttuu työstä aiheutuviin terveysriskeihin. Työterveyshuollossa painopisteenä on työntekijöiden työkyvyn varhainen tukeminen ja työkykyyn kohdistuvien ongelmien ennaltaehkäiseminen sekä varhainen puuttuminen. Työntekijöiden varhainen tukeminen työkykyisyyttä edistäen on keskiössä. Työnantajat voivat vapaaehtoisesti järjestää työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita. Vuonna 2020 työterveyshuollon sairaanhoitokäyntejä oli 3,4 miljoonaa. Työterveyshuollon sairaanhoitoa on tämän vuoksi mahdotonta siirtää julkiseen terveydenhuoltoon.

Työterveyshuollon sairaanhoidossa huomioidaan sairauden vaikutus työhön ja pyritään estämään työkyvyn menettäminen tai työkyvyttömyyden pitkittyminen. Tässä työterveyshuollon erityisosaamisella on ratkaiseva merkitys. Kyse on siis osittain eri palvelusta kuin julkisessa perusterveydenhuollossa. Työterveyshuollossa työkyky on keskeinen osa palvelun sisältöä.

Työterveyshuollon sisältöä voidaan kehittää ottamalla käyttöön mahdollisimman oikea-aikaisia ja matalan kynnyksen kohdennettuja palveluita. Mielenterveyden varhaisen tuen palveluja tarvitaan nykyistä enemmän. Julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon palveluketjujen toiminnallista yhteistyötä on kehitettävä. Tästä hyvä esimerkki on TYÖOTE-toimintamalli, jonka yhteiskunnallinen kustannusvaikuttavuus jo lyhyellä aikavälillä ja muutamassa potilasryhmässä on noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätietoja:

  • asiantuntija Ida Nummelin, STTK, p. 050 547 1927
  • asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara, EK, p. 040 356 7594
  • asiantuntija Minna Salli, KT, p. 040 720 8952
  • tasa-arvopäällikkö Lotta Savinko, Akava, p. 040 504 4356
  • asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi, SAK, p. 040 827 2988

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue