Työpaikan perhemyönteisyydestä hyötyvät kaikki

Valtaosa ihmisistä on tai on ollut osa perhettä jossain vaiheessa elämäänsä. Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yhteensä 1 467 653 perhettä, ja perheisiin kuului 72 prosenttia koko väestöstä. Työpaikkojen käytännöt perheystävällisyyden suhteen vaikuttavat siten merkittävään osaan meistä. Toimivat perheystävälliset käytännöt voivat parantaa monen elämänlaatua huomattavasti.

Työpaikkojen perheystävällisyys ei ole nollasummapeliä – siinä nimittäin kaikki osapuolet ovat voittajia. Perheystävällisyydestä hyötyvät niin perheet, yksittäiset työntekijät, työyhteisö kuin myös yritykset ja muut työantajaorganisaatiot.

Perheystävällisyys helpottaa työntekijöiden työn ja perheen yhteensovittamista, mikä puolestaan vähentää paineita ja stressiä. Tämä heijastuu myönteisesti perheisiin. Työantajien osalta perheystävällisyys voi parantaa yrityksen tai muun organisaation työnantajakuvaa, sitouttaa työntekijöitä ja lisätä työhyvinvointia. Nämä asiat puolestaan voivat heijastua koko työyhteisön hyvinvointiin.

Perhemyönteisyys näkyy työpaikoilla arvoina ja strategisina valintoina.

Perheystävällinen työpaikka huomioi erilaiset ja vaihtelevat elämäntilanteet osana työelämää. Perhemyönteisyys näkyy työpaikoilla arvoina ja strategisina valintoina. Ymmärretään, että elämä ei ole vain työntekoa varten.

Vaikka arvot ja strategiset linjaukset ovat tärkeitä, toimiva perhemyönteisyys syntyy työpaikan konkreettisista toimenpiteistä. Ilman niitä perhemyönteisyys jää korulauseiden tasolle.

Kuten myös perheet, myös perhemyönteiset käytänteet voivat olla moninaisia. Hyvät käytännöt voivat esimerkiksi liittyä työaikojen joustavuuteen, etätyömahdollisuuksiin, ennakoivaan työaikasuunnitteluun, työaikojen lyhennyksiin, toimiviin sijaisjärjestelyihin, toimiviin käytäntöihin perhevapaalta palaamiseen liittyen, perhemyönteiseen johtamiskulttuuriin ja erilaisiin perhetilanteisiin liittyvien joustojen kehittämiseen.

Käytännössä perhe-elämä ja vapaa-aika – eli niin sanottu muu elämä – on se ympäristö, jossa palaudutaan työn kuormituksesta. Työn ja muun elämän toimiva yhteensovittaminen mahdollistaa palautumisen ja sillä ylläpidetään työkykyä ja työssä jaksamista. Hyvinvoiva ja jaksava työntekijä on puolestaan voimavara niin työyhteisölle kuin myös työantajalleen. Käytännössä siis työpaikan perhemyönteisyydestä hyötyvät kaikki.

Katariina Sahlberg
Kirjoittaja on STTK:n juristi.

STTK osallistuu lapsiasiavaltuutetun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa syksyllä 2022 aloitetuttuun Lasten vuoro -kampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on tuoda lasten äänet kuuluviin työpaikoilla. Lasten vuoro -kampanja levittää hyviä käytäntöjä perheystävällisemmän työelämän puolesta sekä vahvistaa ymmärrystä lapsi- ja perhemyönteisestä työelämästä koko yhteiskunnan asiana.

Miten edistää lapsi- ja perhemyönteistä työelämää? Lue lisää: lastenvuoro.fi

Ilmoittaudu Lapset mukaan töihin -päivään: lapsetmukaantoihin.fi

Ajankohtaista

5.3.2024

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toiminnasta perittävät maksut

Lue
5.3.2024

Ammattiliitto Jyty: Kolmasosa henkilöstöstä jätettiin ammattikorkeakouluja koskevan työehtosopimuksen ulkopuolelle

Lue
5.3.2024

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli

Lue
5.3.2024

Yliopistojen rahoitusmalli

Lue
4.3.2024

Tehy: Paikallisesta sopimisesta ei saa tulla vain uusi keino heikentää työehtoja

Lue
4.3.2024

SAK, Akava ja STTK: Työuralla tapahtuva opiskelu vaatii tukea

Lue
1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue