Työpaikan perhemyönteisyydestä hyötyvät kaikki

Kirjoittaja:

Katariina Sahlberg

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Valtaosa ihmisistä on tai on ollut osa perhettä jossain vaiheessa elämäänsä. Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yhteensä 1 467 653 perhettä, ja perheisiin kuului 72 prosenttia koko väestöstä. Työpaikkojen käytännöt perheystävällisyyden suhteen vaikuttavat siten merkittävään osaan meistä. Toimivat perheystävälliset käytännöt voivat parantaa monen elämänlaatua huomattavasti.

Työpaikkojen perheystävällisyys ei ole nollasummapeliä – siinä nimittäin kaikki osapuolet ovat voittajia. Perheystävällisyydestä hyötyvät niin perheet, yksittäiset työntekijät, työyhteisö kuin myös yritykset ja muut työantajaorganisaatiot.

Perheystävällisyys helpottaa työntekijöiden työn ja perheen yhteensovittamista, mikä puolestaan vähentää paineita ja stressiä. Tämä heijastuu myönteisesti perheisiin. Työantajien osalta perheystävällisyys voi parantaa yrityksen tai muun organisaation työnantajakuvaa, sitouttaa työntekijöitä ja lisätä työhyvinvointia. Nämä asiat puolestaan voivat heijastua koko työyhteisön hyvinvointiin.

Perhemyönteisyys näkyy työpaikoilla arvoina ja strategisina valintoina.

Perheystävällinen työpaikka huomioi erilaiset ja vaihtelevat elämäntilanteet osana työelämää. Perhemyönteisyys näkyy työpaikoilla arvoina ja strategisina valintoina. Ymmärretään, että elämä ei ole vain työntekoa varten.

Vaikka arvot ja strategiset linjaukset ovat tärkeitä, toimiva perhemyönteisyys syntyy työpaikan konkreettisista toimenpiteistä. Ilman niitä perhemyönteisyys jää korulauseiden tasolle.

Kuten myös perheet, myös perhemyönteiset käytänteet voivat olla moninaisia. Hyvät käytännöt voivat esimerkiksi liittyä työaikojen joustavuuteen, etätyömahdollisuuksiin, ennakoivaan työaikasuunnitteluun, työaikojen lyhennyksiin, toimiviin sijaisjärjestelyihin, toimiviin käytäntöihin perhevapaalta palaamiseen liittyen, perhemyönteiseen johtamiskulttuuriin ja erilaisiin perhetilanteisiin liittyvien joustojen kehittämiseen.

Käytännössä perhe-elämä ja vapaa-aika – eli niin sanottu muu elämä – on se ympäristö, jossa palaudutaan työn kuormituksesta. Työn ja muun elämän toimiva yhteensovittaminen mahdollistaa palautumisen ja sillä ylläpidetään työkykyä ja työssä jaksamista. Hyvinvoiva ja jaksava työntekijä on puolestaan voimavara niin työyhteisölle kuin myös työantajalleen. Käytännössä siis työpaikan perhemyönteisyydestä hyötyvät kaikki.

Katariina Sahlberg
Kirjoittaja on STTK:n juristi.

STTK osallistuu lapsiasiavaltuutetun ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa syksyllä 2022 aloitetuttuun Lasten vuoro -kampanjaan. Kampanjan tarkoituksena on tuoda lasten äänet kuuluviin työpaikoilla. Lasten vuoro -kampanja levittää hyviä käytäntöjä perheystävällisemmän työelämän puolesta sekä vahvistaa ymmärrystä lapsi- ja perhemyönteisestä työelämästä koko yhteiskunnan asiana.

Miten edistää lapsi- ja perhemyönteistä työelämää? Lue lisää: lastenvuoro.fi

Ilmoittaudu Lapset mukaan töihin -päivään: lapsetmukaantoihin.fi

Ajankohtaista

9.12.2022

Luontokato pakottaa muutokseen

Lue
8.12.2022

STTK-Opiskelijat: Nuorten mielenterveyden ongelmiin tartuttava vakavasti

Lue
7.12.2022

STTK-Opiskelijoiden tavoitteet eduskuntavaaleihin

Lue
7.12.2022

SuPer, Tehy ja ERTO: AVAINTES:n neuvottelutulos hyväksyttiin – AVAINTAn Sote-tes mahdollistaa työehtojen parantamisen pitkällä aikavälillä

Lue
5.12.2022

Vihreä siirtymä löi läpi

Lue
5.12.2022

Yhdenvertaisuuslain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – mikä muuttuu ensi vuonna?

Lue
1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue