Pillejä pussiin – viimeistä budjettiriihtä viedään

Kirjoittaja:

Elena Gorschkow

yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö

Profiili

Ensi viikolla (31.8.-1.9.) pääministeri Sanna Marinin hallitus neuvottelee valtion talousarvion vuodelle 2023, eli pitää kautensa viimeisen budjettiriihen.

Tällä hallituskaudella voi sanoa kaikkien riihien olleen enemmän tai vähemmän kriisiriihiä. Koronan ja muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi hallitus on joutunut päättämään merkittävistäkin yllättävistä menoeristä ja ottamaan lainaa. Tämäkään budjettiriihi ei tule olemaan erilainen: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, koronakriisin paketointi, inflaatio ja kansalaisten elinkustannusten nousu vaikuttavat kaikki kokonaisuuteen, jossa on mukana luonnollisesti myös jo aiemmin sovittuja menoja.

STTK:n näkemys on, että hallitus on toiminut eri vaiheissa ja pakon alla pääasiassa hyvin. Kriisejä on hoidettu oikea-aikaisesti elvyttäen kohdentamalla menoja muun muassa terveyteen, turvallisuuteen ja hallitusohjelman tärkeimpiin asioihin kuten koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä hiilineutraaliuteen. Kriisiaikoina myös julkisen velan ottaminen on mielestämme ollut perusteltua.

Iso huoli on myös palkansaajien ostovoima ensi vuonna.

Nyt hallitusohjelman häntiä on saatava valmiiksi ja pillejä pussiin. Niitä ovat STTK:n mielestä tässä budjettiriihessä erityisesti palkka-avoimuus, jatkuvan oppimisen palvelukeskus JOTPAn rahoitus ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen, ilmoittajansuojan soveltamisalan ulottaminen myös sosiaali- ja terveysalalle sekä sote- ja pelastustoimen uudistuksen riittävä rahoitus.

Iso huoli on myös palkansaajien ostovoima ensi vuonna. Sen arvioidaan heikkenevän jo tänä vuonna noin kolme prosenttia hintojen (energia, ruoka) voimakkaan nousun vuoksi. STTK:n mielestä ostovoimaa voidaan parhaiten tukea siirtämällä sosiaalivakuutusmaksuja palkansaajilta työnantajille. Suoraan inflaatioon voidaan vaikuttaa kannustamalla hintamalttiin esimerkiksi säätämällä kohdennetusti hintakatto ja windfall-vero.

Valtion tuloveroasteikkoihin on ensi vuodelle tehtävä inflaation nousua vastaavat tarkistukset. Näin vältytään palkkaverotuksen kiristymiseltä. Veroelvytys ei kuitenkaan ole tällä hetkellä perusteltua, sillä se kiihdyttää inflaatiota entisestään. Jos inflaation aiheuttama ostovoiman lasku kompensoidaan verotuksessa, verokevennykset on suunnattava pieni- ja keskituloisille. Palkkatulojen verotuksen progressiota ei STTK:n mielestä ole syytä keventää.

Huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeen valittavalle Suomen hallitukselle jää pohdittavaksi julkisen talouden tasapainottaminen. Julkisen talouden kestävyys, vakaus ja ennakoitavuus on varmistettava. Verotuksen tehokkuuteen, ohjausvaikutukseen sekä veropohjan tiivistämiseen ja laajentamiseen tarvitaan lisää keinoja. Kehysbudjetoinnin kehittämisen lisäksi STTK ehdottaa, että julkisen talouden tasapainottaminen toteutettaisiin parlamentaarisen työryhmän kautta kahden vaalikauden mittaisella ohjelmalla.

Tutustu: STTK:n budjettiriihitavoitteet.

Elena Gorschkow
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö

Ajankohtaista

24.5.2024

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Lue
23.5.2024

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma

Lue
22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue
21.5.2024

Tehyyn tulee paljon yhteydenottoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnästä

Lue
21.5.2024

Yksinkertaistamisen sijaan EU:n uudet finanssipolitiikan säännöt monimutkaistuvat 

Lue
20.5.2024

SAK, STTK, SEL ja Pro: Leipomotyölain kumoaminen lisää alan terveysriskejä ja alentaa ansioita

Lue
20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue