STTK:n lausunto Työ- ja elinkeinoministeriölle
1 § Palkkatuki (sis. palkkatuen määritelmän)
STTK kannattaa esityksen tavoitteita lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä ja edistää erityisen heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä.
STTK pitää kannatettavana, että esityksessä ei 60 vuotta täyttäneiden osalta edellytetä 12 kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä, kuten nykyisin.
2 § Palkkatuen yleiset edellytykset
Lakiesityksessä muutos nykyiseen malliin on palkkatukimahdollisuuden ulkopuolelle rajautuvat sellaiset 25–49-vuotiaat toisen asteen koulutuksen suorittaneet, jotka eivät ole kotoutumissuunnitelmaan oikeutettuja maahanmuuttajia, ja joilla ei ole työllistymistä olennaisesti vaikeuttavaa vammaa tai pitkäaikaissairautta, ja jotka ovat olleet ansiotyössä kuuden edeltävän kuukauden aikana.
STTK pitää lakiesityksessä tehtyä rajausta pääosin perusteltuna, koska näillä työttömillä voidaan arvioida olevan lähtökohtaisesti paremmat edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille myös ilman palkkatukea. Poikkeuksen muodostavat pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneet, jotka voivat työmarkkinoilla olla tietyissä tapauksissa rinnastettavissa pelkän perusasteen suorittaneisiin työttömiin työnhakijoihin. STTK esittää, että kohderyhmärajausta uudelleenarvioitaisiin pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osalta.
3 § Työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset
Lakiesityksessä kotitalouksien mahdollisuus saada palkkatukea poistuisi. Mahdollisuutta on käytetty vähän, joten STTK pitää muutoksen vaikutusta vähäisenä.
Esityksen mukaan palkkatukea ei voitaisi myöntää samalle työnantajalle uudestaan saman työntekijän palkkakustannuksiin. STTK pitää tätä muutosta pääosin perusteltuna, vaikkakin se voi vähentää palkkatuen myöntämistä kokonaisuutena. Rajaus voi muodostua haasteeksi erityisesti paikkakunnilla ja alueilla, joilla työnantajayritysten määrä on vähäinen. Näissä tapauksissa henkilön työllistäminen palkkatuella saman työnantajan palvelukseen, mutta eri tehtävään, voisi luoda työllistymiseen lisävaihtoehtoja.
STTK pitää tervetulleena muutosta, jonka mukaan palkkatuen myöntäminen toiselle työnantajalle välittömästi edellisen enimmäiskestoisen palkkatukijakson jälkeen on mahdollista palkkatuen edellytykset täyttyessä.
Lakiesitys selkiyttää nykyisestä palkkatukijakson myöntämistä tilanteessa, jossa työnantaja on irtisanonut 12 edellisen kuukauden aikana tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lakimuutoksen myötä palkkatuen myöntämiselle ei olisi estettä, jos työnantaja on palkannut irtisanomiensa työntekijöiden tilalle vastaavan määrän työntekijöitä.
Työnantajan toimien selvittäminen on kuitenkin käytännössä haasteellista. Väärinkäytösten välttämiseksi TE-toimistolla tulisi olla edellytykset ja velvoite tarkistaa työnantajan ilmoitus takaisin palkkaamisen osalta.
STTK katsoo, että lakiesitys edellyttäisi vielä selkiyttämistä eri viranomaisten roolien ja vastuunjaon osalta.
5 § Palkkatuella katettavat palkkakustannukset
Esityksen mukaan palkkatuella katettavaksi palkkakustannukseksi ei jatkossa luettaisi työnantajan maksettaviksi tulevia palkan sivukuluja. Sivukulujen jättäminen palkkatuen ulkopuolelle voi vähentää työnantajan mahdollisuuksia palkata työntekijä palkkatuella, työnantajan kustannusten kasvaessa. STTK katsoo, että muutos vähentää kuitenkin merkittävästi hallinnollista selvittämistä palkkatuen hakuvaiheessa.
6 § Palkkatuen määrä ja kesto
STTK katsoo, että palkkatukiprosenttien yhtenäistäminen sekä tuen keston harkinnanvaraisuuden poistaminen ja yksiselitteinen määrittely laissa, lisäävät palkkatuen ennakoitavuutta työnantajan näkökulmasta. Tuen keston selkeämmän määrittelyn voidaan ennakoida vähentävän myös käyttämättä jääneiden lyhyiden tukijaksojen määrää.
7 § Palkkatuki alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen
Lakiesityksessä työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää palkkatukea työnantajalle, joka palkkaa työttömän työnhakijan, jolla on lääketieteellisesti diagnosoitu pysyväisluontoinen vamma tai sairaus, jonka arvioidaan vaikeuttavan työllistymistä olennaisesti. STTK pitää muutosta lähtökohdaltaan tervetulleena, mutta haluaa tuoda esiin joitakin esitykseen sisältyviä haasteita.
Työnantajan edellytykset tehdä arviota sairauden tai vamman vaikutuksesta työn tuottavuuden alenemaan voivat olla ensimmäistä palkkatukihakemusta tehtäessä puutteelliset. Lakiesityksen mukaan myös palkkatuen jatkon myöntämisen edellytys on työterveyshuollon suosittelemien kohtuullisten mukautusten toteuttaminen. Vastaavasti lakiesitykseen sisältyy edellytys, että lääkärin antama lausunto työkyvystä annetaan ensimmäisen palkkatukijakson aikana. Nykymallin haasteeksi on muodostunut tarvittavien lääkärinlausuntojen saaminen. STTK katsoo myös, että sellaisten palkkatuen kohderyhmään kuuluvien osatyökykyisten henkilöiden osalta, joiden osatyökykyisyys on luonteeltaan pysyvää (esimerkiksi kehitysvamma), on palkkatuen jatkon osalta tarpeetonta edellyttää hakijalta uutta lääkärinlausuntoa palkkatukijakson jatkuessa. Uuden lääkärinlausunnon edellyttäminen pysyvän osatyökykyisyyden tapauksissa on sekä hakijaa että terveydenhuoltoa kuormittavaa.
8 § 100 prosentin palkkatuki
STTK korostaa, että jäsenvaltioiden väliseen kauppaan liittyvien kriteereiden arviointi edellyttää työ- ja elinkeinotoimistojen selkeää ohjeistamista tuen myöntämisen osalta.
10 § Palkkatuki oppisopimuskoulutukseen
Osaamisen puutteiden perusteella myönnettävä palkkatuen määrä olisi 50 prosenttia palkkakustannuksista. STTK katsoo, että esitetty tukiprosenttien yhtenäistäminen on kannatettavaa. Se yksinkertaistaisi palkkatukijärjestelmää ja sujuvoittaisi myöntämisprosessia.
STTK huomauttaa kuitenkin, että nykymallissa palkkatuettuja oppisopimuksia ketjutetaan paljon ja palkkatuen käytön kriteerit oppisopimuksissa ovat väljät. Oppisopimukseen myönnettävän palkkatuen kriteerien täsmentäminen vastaamaan muiden palkkatukiryhmien kriteeristöä tai vastaavasti selkeät soveltamisohjeet kitkisivät palkkatuen ketjutuksia oppisopimuskoulutuksen yhteydessä. STTK esittää, että oppisopimukseen myönnettävästä palkkatuesta tulisi tehdä jatkopäätös ainoastaan tilanteissa, joissa alkuperäisen koulutussuunnitelman kesto olennaisesti muuttuu.
11 § Tuella palkatun siirtäminen
STTK pitää perusteltuna ja onnistuneena muutosta, jossa tuella palkatun edelleen siirtämisen edellytykset on määritelty nykylakia selkeämmin. Muutoksen voidaan arvioida lisäävän hallinnollista työtä, kun ilmoituksen sijaan edellytetään hakemusta. Tukiprosentin yhtenäistäminen varsinaisen ja käyttäjätyönantajan välillä selkeyttää silti kokonaisuutta nykyisestä sekä tuen hakijoille sekä käyttäjätyönantajille.
Huomioita 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuesta
STTK kannattaa esitystä uudesta 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuesta. Uuteen tukeen ei sisälly tarkoituksenmukaisuusharkintaa, mutta sen myöntämisen edellytyksiin sisältyy lukuisia huomioitavia yksityiskohtia. STTK korostaa, että tuen moninaiset myöntämiskriteerit lisäävät neuvonnan tarvetta työnantajien suuntaan, mikä edellyttää selkeää ohjeistusta soveltamisesta.
Uuteen tukimuotoon ei sisälly jatkopäätösten mahdollisuutta. STTK pitää tätä puutteena, koska jatkomahdollisuus voi olla hyvin tarkoituksenmukainen erityisesti yritysten osalta ja pitkään työttömänä olleen henkilön ollessa kyseessä.
Yleiset huomiot
Palkkatukea koskeva sääntely on vaikeaselkoinen, minkä vuoksi kokonaiskäsityksen muodostaminen on haastavaa. Lukuisat poikkeukset hankaloittavat tuen myöntämisen edellytysten hahmottamista. Tämän vuoksi toimeenpanossa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä työttömien että työnantajien selkeään ohjeistamiseen ja informaation jakamiseen esimerkiksi palkkatuen myöntämisen kriteereistä kohderyhmittäin.
STTK korostaa, että kun palkkatukea hyödynnetään sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä, tulee työnantajan varmistua, että palkkatuettuun työhön valittava henkilö soveltuu työskentelemään sote-alalla, myös työskennellessään sellaisissa tehtävissä, joissa ei edellytetä alan tutkintoa.
Taina Vallander
STTK ry