Työelämä muuttuu kiivaaseen tahtiin. Työntekijöihin kohdistuvat aiempaa kovemmat odotukset ja vaatimukset sekä työn aiheuttama kuormitus ovat alkaneet näkyä sairauspoissaoloina yhä useamman työpaikan arjessa. Työilmapiiri, motivaatio ja jaksaminen kärsivät liiallisista paineista ja kuormituksesta, mikä näkyy ongelmina työyhteisön toimivuudessa ja tuottavuudessa.
Perinteisen työturvallisuuden rinnalla työpaikoilla on alettu puhua psykologisesta työturvallisuudesta ja mielen hyvinvointia tukevista käytännöistä työpaikkojen arjessa. Samalla kuitenkin korostetaan työntekijöiden velvollisuutta huolehtia palautumisestaan sekä henkilökohtaisen sietokyvyn – paljon puhutun resilienssin – vahvistamista kuormituksen hallinnassa.
Vastuu työoloista, työkuormasta ja mahdollisuudesta riittävään palautumiseen on kuitenkin työnantajalla. Jaksamisesta huolehtimista ei voida sysätä yksittäisen työntekijän resilienssitaitojen varaan.
Työn sujuvuuden ja työyhteisön toimivuuden kehittäminen ovat työyhteisön parasta mielenterveystyötä.
Toisaalta yhä useamman työn muuttuessa entistä itsenäisemmäksi ja itseohjautuvammaksi työntekijöiden vastuulle tulee yhä useammin harkinta siitä, miten työnsä tauottaa, mitä kaikkea työn alle voi ottaa ja mikä on tehtävien tärkeysjärjestys. Kiireessä ja paineen alla tulee usein tehtyä oman jaksamisen kannalta huonoja ratkaisuja. Tästä syystä itseohjautuvuus ei suinkaan vähennä työnantajan vastuuta, vaan pikemminkin vaatii työnjohdolta aivan uudenlaista ja entistä suurempaa panosta yhteisten käytäntöjen ja terveellisen työympäristön turvaamiseksi.
Mielen hyvinvointia ja jaksamista tukevan työelämän perusta on reiluissa työehdoissa, hyvissä työolosuhteissa ja työn tekemisen edellytyksissä. Näiden avulla ehkäistään mielenterveysongelmia, mutta myös tuetaan jaksamisen kanssa painiskelevien mahdollisuuksia pysyä työelämässä tai palata sinne.
Työn sujuvuuden ja työyhteisön toimivuuden kehittäminen ovat työyhteisön parasta mielenterveystyötä. Lisäksi työyhteisön vuorovaikutuksen on oltava luottamukseen perustuvaa ja kaikkia arvostavaa. Työ on organisoitava niin, että sitä on mahdollista tehdä hyvin ja sopivalla rytmillä, jotta voidaan välttää riittämättömyyden, voimattomuuden tai syyllisyyden kokemuksia.
Keskeisessä roolissa mielelle turvallisen työelämän kehittämisessä ovat yritysten johto ja esihenkilöt, työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut sekä kaikki työyhteisön jäsenet.
Koska STTK:n tavoitteena on kaiken kaikkiaan hyvä ja terveellinen työelämä, olemme lähteneet aktiivisesti edistämään mielenhyvinvointia tukevaa kulttuuria suomalaiseen työelämään ja sen myötä mukaan perustamaan Mielenturvaa -verkostoa. Verkoston tavoitteena on tuoda mielenterveys näkyväksi työpaikoilla ja tukea työpaikkoja mielenhyvinvointia tukevien käytäntöjen luomisessa.
Haluamme haastaa kaikki suomalaiset työpaikat rakentamaan hyvää mielenterveyttä tukevaa työelämää. Otetaanko Sinun työpaikallasi haaste vastaan?
Antti Palola
STTK:n puheenjohtaja