Työntekijöiden maailmanjärjestö ITUC seuraa työelämän oikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti ja julkaisee kehityksestä vuosittain raportin Global Rights Index. Vuoden 2021 raportin yhteenveto on jälleen kerran pysäyttävää luettavaa ja osoittaa, että viimeaikainen kehitys ja maailmanlaajuinen koronakriisi ovat tehneet työelämästä turvattomamman monessa maassa ja työntekijöitä on laittomasti kriisin verukkeella irtisanottu laajasti. Työntekijöiden järjestäytymisoikeutta on rajattu entisestään ja oikeussuojaa heikennetty sortavalla lainsäädännöllä myös Euroopassa ja niinkin lähellä, kuin EU-maassa Slovakiassa.
ITUC:n indeksi mittaa oikeuksien toteutumista 149 maassa ja laittaa maat järjestykseen perusteena työntekijöiden oikeuksien kunnioitus. Maat arvioidaan asteikolla 1–5, jossa korkeampi numero merkitsee heikompaa tilannetta. Työntekijöille vaarallisimmat maat ovat tällä hetkellä Bangladesh, Valkovenäjä, Brasilia, Kolumbia, Egypti, Honduras, Myanmar, Filippiinit, Turkki ja Zimbabwe. Kuudessa maassa ammattiliittolaisia on jopa tapettu. *
Raportin mukaan 87 prosenttia maista on viimeisen vuoden aikana rikkonut tai rajoittanut työelämän ja ILOn perussopimuksiin kuuluvaa lakko-oikeutta. Raportissa mukana olevista 159 maista 129 on joko täysin kieltänyt lakot tai rajoittanut niitä merkittävästi. 79 prosenttia maista ovat myös loukanneet oikeutta neuvotella kollektiivisesti ja 74 prosentissa on loukattu oikeutta perustaa ammattiliitto tai liittyä sellaiseen. Kehitys on todella huolestuttava.
ITUCn raportti osoittaa myös laajemmin, miten demokratian tilaa haastetaan monessa maassa. Vuodesta 2014 sananvapautta ja kokoontumisvapautta on rajoitettu 43 prosentissa maista. Viimeisen vuoden aikana maiden määrä on kasvanut 56:sta 64:ään. Euroopassa vastaava luku on 22 prosenttia ja tapauksia raportoitiin Belgiassa, Turkissa ja Valkovenäjällä.
ITUC:n indeksi on vertailuarvo, jonka tarkoitus on tuoda näkyväksi hallitusten ja työnantajien toimien työelämävaikutukset ja loukkaukset ja asettaa heidät vastuuseen. Raportti tarttuu myös globaaleihin trendeihin, joista yksi koronan aikana kasvavimmista on ollut työntekijöiden valvonta – sekä hallitusten että yritysten toimesta.
Työntekijöiden valvonta koronakriisin aikana lisääntynyt
Lisääntynyt laiton valvonta on vakava uhka ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien toteutumiselle.
Työntekijöiden valvonta ilman laillista lupaa, ja ilman työntekijöiden edustajien ja ammattiliittojen tietoa loukkaa yhdistymisvapautta ja työntekijöiden edustajien suojaa.** Luvaton valvonta on myös vakava loukkaus yksilön oikeuksia ja henkilökohtaista turvaa kohtaan.
Euroopassa raportoidut loukkaukset koskevat yksityisyyden suojaa ja niitä on yllättäen tehty maissa, joissa työelämän oikeuksien toteutumista on pidetty yleisesti hyvänä. Tällaisia loukkauksia on esimerkiksi Itävallassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Espanjassa. Monessa maassa oikeutta on rikkonut teknologiajätti Amazon, joka on kerännyt laitonta tietoa työntekijöistään ja luokitellut työntekijöiden järjestäytymisen vastoin kansainvälistä oikeutta turvallisuusriskiksi. Myös naapurimaan huonekalujätti IKEA löytyy listalta. Yhtiö on Ranskassa pitänyt työntekijöiden järjestäytymistä uhkana, kerännyt laitonta tietoa ja vakoillut työntekijöitään.***
ITUC:n raportti julkaistaan tänä vuonna kahdeksatta kertaa ja se rakentuu analyysille, jossa käytetään 97 indikaattoria, jotka on johdettu ILOn sopimuksista. Loukkauksia tarkastellaan sekä lainsäädännön että käytännön näkökulmasta.
Maria Häggman
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.
* Brasilia, Kolumbia, Guatemala, Myanmar, Nigeria, ja Filippiinit
** ILOn perussopimuksia C87 ja C98
*** https://www.globalrightsindex.org/en/2021/trends/surveillance-of-workers