STTK: Haagin linjaus turvaa perusoikeuden ja on voitto palkansaajien työtaisteluoikeudelle

Lisätietoja:

Juri Aaltonen

juristi, yhteiskuntavaikuttaminen

Profiili

Jos työnantajien haave erottaa lakko-oikeus järjestäytymisvapaudesta ja lopulta ehkä myös neuvotteluoikeudesta olisi menestynyt, palkansaajien työtaisteluoikeus olisi vaarantunut globaalisti.

YK:n valtiosopimuksia tulkitseva Haagin kansainvälinen tuomioistuin linjasi torstaina 21.5. lausunnossaan lakko-oikeuden kuuluvan perusoikeuksiin. Tuomioistuin totesi odotetusti tärkeässä linjauksessaan lakko-oikeuden olevan osa järjestäytymisvapautta.
– Jos työnantajien haave erottaa lakko-oikeus järjestäytymisvapaudesta ja lopulta ehkä myös neuvotteluoikeudesta olisi Haagissa menestynyt, se olisi vaarantanut palkansaajien työtaisteluoikeutta globaalisti, STTK:n juristi Juri Aaltonen toteaa.

Tuomioistuin tulkitsi lakko-oikeuden (right to strike) olevan osa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) järjestäytymisvapaussopimusta nro 87, joka on peräisin vuodelta 1948. Sopimuksessa ei nimenomaisesti todeta lakko-oikeutta, mutta sen on jo pitkään tulkittu olevan osa oikeutta järjestäytyä ja perustaa ammattiliittoja.

ILOn 187 jäsenvaltiosta 158 – Suomi mukaan luettuna – on sitoutunut noudattamaan kyseistä sopimusta.

Työnantajat väittivät, että ILOn järjestäytymisvapaussopimus tunnustaa oikeuden liittojen perustamiseen ja järjestäytymiseen, mutta ei oikeutta lakkoon.

Haagissa annetussa lausunnossa kyse oli työnantajapuolen pitkäaikaisesta kansainvälisestä tavoitteesta heikentää palkansaajien työtaisteluoikeutta. Työnantajat väittivät, että ILOn järjestäytymisvapaussopimus tunnustaa oikeuden liittojen perustamiseen ja järjestäytymiseen, mutta ei oikeutta lakkoon.

Jos työnantajien tulkinta olisi hyväksytty, se olisi voinut johtaa tilanteeseen, jossa sopimukseen sitoutuneet valtiot voisivat kansallisin päätöksin rajoittaa kohtuuttomasti lakko-oikeutta tai jopa kieltää lakot kokonaan edellyttäen, että muita kansainvälisiä velvoitteita ei ole.

Kansallisilla päätöksillä jäljelle olisi voinut jäädä vain oikeus neuvotella, ei oikeutta työtaisteluun neuvottelujen vauhdittamiseksi.
– Ilman lakko-oikeutta kollektiivinen neuvotteluoikeuskin menettäisi merkitystä, Aaltonen huomauttaa.

Vahva viesti perusoikeuksien turvaamisesta

Haagin tuomioistuimen päätös vahvistaa kansainvälisesti vakiintuneen tulkinnan ja tukee palkansaajien oikeuksia myös jatkossa.
– Ratkaisu on samalla merkittävä muistutus siitä, että lakko-oikeus on keskeinen perusoikeus ja erottamaton osa järjestäytymisvapautta sekä toimivaa työmarkkinajärjestelmää.

Lisätietoja STTK:ssa: Juri Aaltonen, puhelin 040 553 8536.