Sopimus- ja neuvottelujärjestelmän muutoksessa ay-liikkeen on tarkistettava strategiaansa

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

Olemme eläneet koronakriisin keskellä jo reilun vuoden. Oletettua huomattavasti ripeämpi rokotusten eteneminen ja kesän myötä laskeneet tartuntaluvut vahvistavat uskoamme koronan jälkeiseen aikaan. Se on hienoa!

Antti Palola

Yhteiskuntaa avataan vähitellen ja paluu kaivattuun ”normaaliin” tapahtuu pikkuhiljaa. Olemme varmasti tyytyväisiä, kun liikkumista, matkustamista ja kokoontumista sekä yritystoimintaa koskevia rajoituksia poistetaan. On myös tärkeää, että matkustamista voitaisiin vapauttaa samassa tahdissa ja samoilla periaatteilla muiden EU-maiden kanssa kuitenkin niin, että terveysturvallisuudesta huolehditaan.

Maltti on kuitenkin valttia tässäkin asiassa, sillä virus pitää meitä edelleen pihdeissään. Se ei tunne rajoja eikä siltä kysellä rajoilla passia. Kun katsoo pitemmälle Suomen ulkopuolelle, voi vain todeta, että virusta ei ole vielä selätetty. Vaikka tilanne on meillä Suomessa hyvä, voimme huokaista helpotuksesta vasta, kun tauti on kunnolla hallinnassa koko maailmassa.  

Meidän on edelleen syytä noudattaa asiantuntijoiden turvaväleistä, käsihygieniasta ja kasvomaskeista antamia suosituksia. Toivottavasti kesän myötä laskevat tartuntaluvut eivät tuudita meitä virheelliseen turvallisuuden tunteeseen ja käymme ottamassa rokotuksen – ja ennen kaikkea sen toisen rokoteannoksen, vaikka sen ajankohta osuisikin keskelle parhainta kesäloma-aikaa.

Terveyden ohella kriisin yhteydessä on puhuttu paljon myös taloudesta. Kriisin alussa taloutemme pelättiin romahtavan, mutta taantuma jäi yllättävän pieneksi ja nykynäkymät ovat jopa valoisat. STTK:n mielestä talouspolitiikassa suuren linjan on edelleen oltava elvyttävä, vaikka kannamme toki huolta velkaantumisesta ja työllisyysasteesta. Kriisi on hoidettava loppuun, ennen kuin koittaa sopeutuksen aika.

Kriisi on hoidettava loppuun, ennen kuin koittaa sopeutuksen aika.

Suomalainen työmarkkinalaiva purjehtii tällä hetkellä rajoitetun näkyvyyden vallitessa, mitä tulee neuvottelu- ja sopimustoimintaan sekä kolmikantaiseen lainsäädännön valmisteluun.

Viime syksynä pohdimme Metsäteollisuuden irtiottoa valtakunnallisista työehtosopimuksista ja siirtymistä työpaikkakohtaiseen sopimiseen. Jatkoa seurasi tänä keväänä, kun Teknologiateollisuus ilmoitti hajauttavansa sopimusneuvottelut joko paikallisiksi tai valtakunnallisiksi. On vielä epäselvää, mitä se tarkoittaa käytännössä.

Tuntuu siltä, että tarkempi analyysi näistä irtiotoista puuttuu. Virallinen selitys työnantajapuolella on, että kun paikallinen sopiminen ei ole edennyt toivotulla tavalla ja kun jokaisen yrityksen tilanne on erilainen, tarvitaan joustoja kilpailukyvyn turvaamiseksi ja sen vuoksi työehdoista on sovittava tavalla tai toisella enemmän ala- ja yrityskohtaisesti.

Työnantajan todellinen tavoite on jo pitemmän aikaa ollut nykyisen neuvottelu- ja sopimustoiminnan romuttaminen, yleissitovuudesta eroon pääseminen, ammattiyhdistysliikkeen heikentäminen ja työpaikan isäntävallan lisääminen.

Työmarkkinoiden nykytilanne on luonnollinen jatkumo työnantajapuolen toiminnalle viime vuosikymmenen aikana. Ensin työnantajat luopuivat keskitetyistä sopimuksista ja sen myötä keskusjärjestösopimuksista. Sen jälkeen on kyseenalaistettu ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot. Viimeksi elinkeinoelämä on hypännyt paikallisessa sopimisessa yrittäjien kelkkaan ja on valmis siinä ohittamaan työ- ja virkaehtosopimukset. Työnantajien perimmäinen tavoite on hajauttaa nykyinen neuvottelu- ja sopimustoiminta.

Ammattiyhdistysliikkeen kannattaa miettiä perusteellisesti yhteistä tekemistä.

Työnantajien kannattaisi pohtia syvällisemmin, miten heidän haaveilemansa täysin hajautettu sopimusjärjestelmä toimii seuraavan yhteiskunnallisen tai talouden kriisin osuessa kohdallemme. Kriisit tulevat kuin keväiset sateet, joskus rajummin, joskus heikommin. Suomi on euromaa ja sen myötä työkalut ovat vähissä. Arvioin hädän hetkellä taas huudettavan laajempien ratkaisujen perään, kuten viimeksi kävi koronakriisin alkumetreillä.

Ammattiyhdistysliikkeen kannattaa miettiä perusteellisesti yhteistä tekemistä. Ei voi olla niin, että teemme yhdessä sopimuksia ainoastaan silloin, kun se työnantajille ja elinkeinoelämälle sopii ja ne kokevat hyötyvänsä yhteistyöstä. Muu yhteinen tekeminen on tällä hetkellä jokseenkin olematonta.

Seuraavasta työmarkkinakierroksesta povaan vaikeaa ja levotonta. Jokaisella liitolla on edessään erittäin haasteelliset neuvottelut ja arvelen, että keinoista kaikki otetaan käyttöön.

Tarvitsisimme kipeästi keskinäistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä, vaikka jokainen liitto asettaakin omat tavoitteensa ja neuvottelee omista lähtökohdistaan. Yhteistyö neuvottelukierroksen aikana on tärkeää, ja työnantajat ovat onnistuneet siinä tähän saakka paljon ammattiliittoja paremmin.

Yhteistyö neuvottelukierroksen aikana on tärkeää, ja työnantajat ovat onnistuneet siinä tähän saakka paljon ammattiliittoja paremmin.

Kaksi vuotta sitten olimme tyytyväisiä siihen, miten hallitusohjelmassa suhtauduttiin työelämän lainsäädännön kehittämiseen kolmikantaisen valmistelun pohjalta. Valitettavasti hallituskauden puolivälissä on todettava, että työryhmistä ei ole saatu isoja villoja. En tarkoita, etteikö meillä olisi ollut yritystä, mutta työnantajien suhtautuminen kaikkiin palkansaajapuolen esityksiin on ollut äärettömän nuiva. Esimerkiksi työttömien lisäpäivistä eli ”työttömyysputkesta” käydyt neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Paikallisen sopimisen laajentamiselle kävi samoin.

Palkansaajapuolelle asioiden hyytyminen kolmikantaisissa neuvottelupöydissä on erittäin hankala asia. Meidän tärkein tehtävämme on neuvotella ja tehdä sopimuksia. Jos työmarkkinajärjestöille annetaan tehtävä, meiltä odotetaan tuloksia. Nyt niitä ei ole saatu hallituksen toivomalla tavalla. Silloin ratkaisut tekee hallitus itse.

Kolmikantavalmistelu on taannut meille vakaan ja ennustettavan lainsäädännön kehittämisen. Mikä on sen tulevaisuus, jos järjestöt eivät onnistu niille annetussa tehtävässä? Pelkään pahoin, että jos ratkaisujen tekeminen siirtyy kokonaan hallitukselle ja jos työmarkkinajärjestöille jää kuulluksi tulemisen osa, työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisestä tulee varsin epävakaata ja ennakoimatonta.

Ammattiyhdistysliikkeen toiminnan ydin on neuvottelutoiminta ja sopiminen.

Vaaleissa valta vaihtuu ja hallitus sen mukana. Välillä maata hallitsee työntekijöiden tavoitteita ymmärtävä, välillä taas työnantajaa ymmärtävä hallitus. Tämä voi johtaa varsin poukkoilevaan lainsäädäntöön, kun uusi hallitus kumoaa edeltäjänsä tekemisiä.

Ammattiyhdistysliikkeen toiminnan ydin on neuvottelutoiminta ja sopiminen. Se ei ole aina helppoa ja kuten hyvin tiedämme, sopiminen merkitsee kompromisseja – kirkko laitetaan silloin keskelle kylää. Sillä on näihin aikoihin asti luotu maailman parasta työelämää. – Yksin on kuitenkin paha sopia ja jos ei sovita, silloin soditaan. Kokemus on osoittanut, että sopiminen on silti aina sotimista parempi vaihtoehto.

Kun kaikki muuttuu, koko suomalaisen ay-liikkeen on pohdittava strategioitaan jatkossa aivan uudelta pohjalta. Järjestäytymisen merkitys nousee entistä tärkeämmäksi, jos sopiminen etenee yhä enemmän paikalliseen suuntaan ja työpaikoille.

STTK täyttää ensi syksynä 75 vuotta. Olemme kevään aikana koonneet haastattelujen pohjalta yksiin kansiin heti sotavuosien jälkeen perustetun järjestömme vaiheita. STTK on vuosikymmenten saatossa rakentanut suomalaista menestystarinaa yhdessä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Historiateos julkaistaan myöhemmin syksyllä ja voin jo nyt luvata, että se tarjoaa meille kaikille mielenkiintoisia lukuhetkiä. On hyvä muistaa, että nykyisyyttä ei voi ymmärtää eikä tulevaisuutta suunnitella, ellei tunne omaa historiaansa.

Tänään on kesäpäivänseisaus, aurinko pohjoisimmillaan, päivä pisimmillään ja kesä kauneimmillaan. Toivottavasti saamme nauttia viime päivien auringosta ja lämmöstä myös tulevina viikkoina.

Toivotan kaikille oikein mukavaa, turvallista, rentouttavaa ja aurinkoista kesää!

Antti Palola

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue