Korona-aika näkyy vain vähän STTK-laisten henkilöstön edustajien arjessa

muuttuva-tyoelama

Työehtojen valvonta, neuvottelut palkkauksesta, palkkioista ja korvauksista sekä neuvottelut toimenkuviin liittyvistä asioista ovat STTK:laisten liittojen luottamusmiesten kolme keskeisintä tehtäväaluetta. Korona-aikana tehdyt lomautukset näkyvät luottamusmiesten työssä selvästi, ja aikaa lomautuksista käytyihin neuvotteluihin on kulunut aiempaa enemmän. Neuvottelut irtisanomisista eivät sen sijaan ole lisääntyneet.

Tiedot käyvät ilmi STTK:n Henkilöstön edustaja (HED) -barometrista, jolla seurataan jäsenliittojen henkilöstön edustajien arkea joka toinen vuosi. Seitsemännen kerran toteutettuun barometriin vastasi helmikuussa 1 512 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista työskentelee julkisella ja yli puolet yksityisellä sektorilla. Reilu puolet (59 %) toimii työpaikalla, jolla on alle 250 työntekijää.

STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen arvioi, että STTK:laisten luottamustehtäviä hoitavien kohteet ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin vähän.
– Henkilöstön edustajat ovat edelleen henkilöstön etujen valvojia sanan perinteisessä merkityksessä.

Palkkaus ja raha vaikeimmin sovittavaa

Vaikeimpina paikallisesti sovittavina asioina pidetään palkkaukseen ja erilaisiin rahallisiin korvauksiin liittyviä asioita. Myös lomautuksista ja irtisanomisista, työsuhteen muodosta sekä työajoista neuvotteleminen koetaan hankalaksi.
– Helpoimmin paikallisesti sovittavia asioita ovat erilaisiin vapaisiin liittyvät asiat.

Henkilöstön edustajat tekevät yhteistyötä monien tahojen kanssa. Parhaiten yhteistyö toimii oman liiton sekä oman työpaikan toisten henkilöstön edustajien, esimiesten ja henkilöstöjohdon kanssa.
– Eniten kehitettävää on yhteistyössä työpaikan ylimmän johdon kanssa. Yhteistyö työnantajan kanssa on silti viime vuosina hieman parantunut. Erilaisten tietojen saanti työnantajalta takkuaa kuitenkin edelleen pahasti, Auvinen harmittelee.

Henkilöstön edustajien panostus työhyvinvointiasioihin on varsinkin luottamusmiehillä hieman laskenut vuodesta 2019. Eniten he keskittyvät työyhteisön sisäisten ristiriitojen selvittämiseen ja työuupumuksen ehkäisyyn. Työsuojeluvaltuutetut puolestaan satsaavat selvästi eniten työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin.
– Yllättävän vähän henkilöstön edustajat panostavat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin sekä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa.

Ergonomia kärsii etätyössä

Koronaepidemian vuoksi vuoden 2021 barometrissa kysyttiin työpaikan etätyökäytännöistä. Yli miljoona suomalaista siirtyi nopeassa aikataulussa ja ilman kunnon suunnitelmia tekemään etätöitä. Digiloikka otettiin lähes yhdessä yössä.
– Säännöllisesti etätöissä olevien toimihenkilöiden osuus on kyselyn perusteella 46 prosenttia. Etätyön arvioidaan jatkuvan tai jopa lisääntyvän tulevina vuosina. STTK onkin esittänyt poikkihallinnollista selvitystä etätyön edellyttämien mahdollisten lainsäädäntömuutosten pohjaksi.

Valtaosa henkilöstön edustajista arvioi, että erilaiset etätyövälineet kuten tietokone, näyttö, puhelin, pääsy työpaikan tietojärjestelmiin, ohjelmistot ja verkkoyhteydet ovat kunnossa. Reilu puolet (60 %) kokee, että myös koulutusta ohjelmistojen käyttöön on saatu hyvin. Hienoinen enemmistö (55 %) arvioi, että työpaikan yhteisöllisyys on kärsinyt etätöistä. Suurimmat puutteet korona-ajan etätyössä liittyvät vastaajien mielestä etätyöpisteen työergonomiaan ja toimistolaitteisiin.

Etätyötä tekevän työtapaturmiin liittyvä lakisääteinen vakuutusturva ei ole yhtä kattava kuin työpaikalla työtä tekevän vakuutusturva. Pakollisen vakuutuksen lisäksi työtapaturma- ja ammattitautilaissa säännellään vapaaehtoisesta vapaa-ajan vakuutuksesta, jonka työnantaja voi halutessaan ottaa työntekijöilleen.
– Huolestuttavaa on, että vain vajaalla puolella (48 %) etätyöntekijöistä on työantajan ottama täydentävä vapaa-ajan vakuutus etätyön yhteydessä sattuvien tapaturmien varalle.

HEDbaro2021 perusraportti >>

Lisätietoja STTK:ssa: Erkki Auvinen, puhelin 040 545 0631.

Ajankohtaista

28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue
24.11.2022

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry: Hätäkeskuspäivystäjien ammattiliitto HAL: Työnantajan puututtava työhyvinvointiongelmiin

Lue
23.11.2022

Jytyn liittovaltuusto: Tukipalveluhenkilöstön asemasta on huolehdittava hyvinvointialueuudistuksessa

Lue