Korona-aika näkyy vain vähän STTK-laisten henkilöstön edustajien arjessa

muuttuva-tyoelama

Työehtojen valvonta, neuvottelut palkkauksesta, palkkioista ja korvauksista sekä neuvottelut toimenkuviin liittyvistä asioista ovat STTK:laisten liittojen luottamusmiesten kolme keskeisintä tehtäväaluetta. Korona-aikana tehdyt lomautukset näkyvät luottamusmiesten työssä selvästi, ja aikaa lomautuksista käytyihin neuvotteluihin on kulunut aiempaa enemmän. Neuvottelut irtisanomisista eivät sen sijaan ole lisääntyneet.

Tiedot käyvät ilmi STTK:n Henkilöstön edustaja (HED) -barometrista, jolla seurataan jäsenliittojen henkilöstön edustajien arkea joka toinen vuosi. Seitsemännen kerran toteutettuun barometriin vastasi helmikuussa 1 512 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista työskentelee julkisella ja yli puolet yksityisellä sektorilla. Reilu puolet (59 %) toimii työpaikalla, jolla on alle 250 työntekijää.

STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen arvioi, että STTK:laisten luottamustehtäviä hoitavien kohteet ovat vuosien saatossa muuttuneet varsin vähän.
– Henkilöstön edustajat ovat edelleen henkilöstön etujen valvojia sanan perinteisessä merkityksessä.

Palkkaus ja raha vaikeimmin sovittavaa

Vaikeimpina paikallisesti sovittavina asioina pidetään palkkaukseen ja erilaisiin rahallisiin korvauksiin liittyviä asioita. Myös lomautuksista ja irtisanomisista, työsuhteen muodosta sekä työajoista neuvotteleminen koetaan hankalaksi.
– Helpoimmin paikallisesti sovittavia asioita ovat erilaisiin vapaisiin liittyvät asiat.

Henkilöstön edustajat tekevät yhteistyötä monien tahojen kanssa. Parhaiten yhteistyö toimii oman liiton sekä oman työpaikan toisten henkilöstön edustajien, esimiesten ja henkilöstöjohdon kanssa.
– Eniten kehitettävää on yhteistyössä työpaikan ylimmän johdon kanssa. Yhteistyö työnantajan kanssa on silti viime vuosina hieman parantunut. Erilaisten tietojen saanti työnantajalta takkuaa kuitenkin edelleen pahasti, Auvinen harmittelee.

Henkilöstön edustajien panostus työhyvinvointiasioihin on varsinkin luottamusmiehillä hieman laskenut vuodesta 2019. Eniten he keskittyvät työyhteisön sisäisten ristiriitojen selvittämiseen ja työuupumuksen ehkäisyyn. Työsuojeluvaltuutetut puolestaan satsaavat selvästi eniten työn vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin.
– Yllättävän vähän henkilöstön edustajat panostavat yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin sekä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa.

Ergonomia kärsii etätyössä

Koronaepidemian vuoksi vuoden 2021 barometrissa kysyttiin työpaikan etätyökäytännöistä. Yli miljoona suomalaista siirtyi nopeassa aikataulussa ja ilman kunnon suunnitelmia tekemään etätöitä. Digiloikka otettiin lähes yhdessä yössä.
– Säännöllisesti etätöissä olevien toimihenkilöiden osuus on kyselyn perusteella 46 prosenttia. Etätyön arvioidaan jatkuvan tai jopa lisääntyvän tulevina vuosina. STTK onkin esittänyt poikkihallinnollista selvitystä etätyön edellyttämien mahdollisten lainsäädäntömuutosten pohjaksi.

Valtaosa henkilöstön edustajista arvioi, että erilaiset etätyövälineet kuten tietokone, näyttö, puhelin, pääsy työpaikan tietojärjestelmiin, ohjelmistot ja verkkoyhteydet ovat kunnossa. Reilu puolet (60 %) kokee, että myös koulutusta ohjelmistojen käyttöön on saatu hyvin. Hienoinen enemmistö (55 %) arvioi, että työpaikan yhteisöllisyys on kärsinyt etätöistä. Suurimmat puutteet korona-ajan etätyössä liittyvät vastaajien mielestä etätyöpisteen työergonomiaan ja toimistolaitteisiin.

Etätyötä tekevän työtapaturmiin liittyvä lakisääteinen vakuutusturva ei ole yhtä kattava kuin työpaikalla työtä tekevän vakuutusturva. Pakollisen vakuutuksen lisäksi työtapaturma- ja ammattitautilaissa säännellään vapaaehtoisesta vapaa-ajan vakuutuksesta, jonka työnantaja voi halutessaan ottaa työntekijöilleen.
– Huolestuttavaa on, että vain vajaalla puolella (48 %) etätyöntekijöistä on työantajan ottama täydentävä vapaa-ajan vakuutus etätyön yhteydessä sattuvien tapaturmien varalle.

HEDbaro2021 perusraportti >>

Lisätietoja STTK:ssa: Erkki Auvinen, puhelin 040 545 0631.

Ajankohtaista

23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue
16.9.2021

STTK: Työ- ja elinkeinoministeriön raportti antaa pohjan kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä

Lue
15.9.2021

Von der Leyen uudistaisi taloussääntöjä ja haluaa tiukan kurin demokratiaa rikkoville jäsenmaille

Lue