Kaikki hyvin työtapaturmarintamalla?

Kirjoittaja:

Erkki Auvinen

työelämäasiantuntija

Profiili

Työtapaturmia sattui vuonna 2020 Tapaturmavakuutuskeskuksen tietojen mukaan lähes 18 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näyttää hyvältä, mutta onko totuus tilastoja ihmeellisempi? Mitä positiivisten tapaturmalukujen takaa löytyy?

Vakuutuslaitokset korvasivat vuonna 2020 yhteensä 103 700 palkansaajille sattunutta työtapaturmaa. 87 500 niistä sattui työpaikalla työtehtävissä ja 16 200 asunnon ja työpaikan välisellä matkalla. Työtapaturmien kokonaismäärä oli viime vuonna Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastohistorian alhaisin. Työpaikkatapaturmien taajuus eli kaikkien korvattujen vahinkojen lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden laski 28,7:stä 25:een.

Tilastoista voisi päätellä, että työturvallisuuden taso ottanut aimo harppauksen eteenpäin. Shampanjapullojen poksauttelua kannattaa kuitenkin vielä lykätä ja katsoa tarkemmin lukujen taakse.

Vuosi 2020 oli ensinnäkin kaiken kaikkiaan poikkeuksellinen. Alkuvuosi oli lumeton ja siksi työmatkatapaturmia tapahtui vähemmän. Maaliskuussa koronan torjuntatoimet vähensivät työntekoa ja muuttivat työn tekemisen tapoja. Yli miljoona suomalaista siirtyi nopeassa tahdissa etätöihin.

hoitaja työssään

Toiseksi, vaikka monilla toimialoilla tapaturmakehitys oli viime vuonna positiivinen, löytyy joukosta yksi STTK:n kannalta huolestuttava poikkeus. Yksityisellä terveys- ja sosiaalipalvelualalla työtapaturmien määrä ja taajuus ovat nousseet jo useampana vuonna. Viime vuonna alan vahinkotaajuus oli noin 35 – siis reilusti kaikkia aloja kuvaa keskiarvoa korkeampi. Alaa voidaankin pitää jo korkean työturvallisuusriskin toimialana.

Terveyspalveluiden työtehtävissä reilu kolmannes tapaturmista aiheutui työntekijän liikkumisesta hoitolaitoksissa tai työhön kuuluvilla matkoilla. Sosiaalihuollon puolella reilu kolmannes tapaturmista johtui puolestaan asiakkaan tai hänen omaisensa tahattomasta tai tahallisesta teosta: tönimisestä, lyömisestä, potkimisesta tai puremisesta.

Kolmas vuoden 2020 työtapaturmalukuihin liittyvä mielenkiintoinen seikka liittyy etätöihin. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan etätöihin siirtyminen ei lisännyt korvattujen tapaturmien määrää. Tämä pitää paikkansa, mutta korvattujen ja ei-korvattujen tapaturmien välillä voi etätöissä olla iso ero.

Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan etätöihin siirtyminen ei lisännyt korvattujen tapaturmien määrää.

Työnantajalla on velvollisuus ottaa kaikille työntekijöilleen pakollinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Vakuutus korvaa työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat ja ammattitaudit. Etätyö on tyypillisesti näyttöpäätetyöskentelyä, joka ei sinänsä sisällä suuria tapaturmariskejä. Etätöissä riskit liittyvät enemmänkin työhön liittyvään liikkumiseen, mikä normaalissa toimistoympäristössä kuuluu automaattisesti korvattavuuden piiriin, mutta etätöissä ei.

Vakuutuslaitokset saattavat tulkita työn tekemisen ja siten myös tapaturmaturvan katkeavan, kun etätyöntekijä nousee työpisteeltään hakeakseen työhön liittyviä tarvikkeita, kuten esimerkiksi puhelinta, tietokoneen laturia, muistiinpanoja tai tulosteita. Työksi ei myöskään katsota työpisteen järjestelyihin liittyviä toimintoja, kuten työtuolin tai työpöydän säätämistä. Turva ei myöskään kata puhelujen aikaista liikkumista, saati sitten kävelykokouksissa sattuvia tapaturmia. Moni tapaturma voi siis jäädä korvaamatta ja siten myös tilastoimatta.

Vaikka korvattujen työtapaturmien määrä oli viime vuonna selvästi aiempia vuosia alhaisempi, se ei valitettavasti osoita, että tapaturmien torjunnassa olisi tehty loikka parempaan. Tuhkaa ei silti kenenkään kannata ripotella päälleen. Työtä turvallisemman työelämän puolesta tulee jatkaa, ehkä jatkuvan parantamisen ajatus mielessä pitäen. – Vaikka asioita kuinka kehittäisi, niihin jää aina myös kehittämisen varaa.

Erkki Auvinen
Kirjoittaja on STTK:n työelämäasiantuntija

Ajankohtaista

5.5.2021

Ammattiliitto Pro ja Ammattiyhdistys Nousu askeleen lähempänä yhdistymistä

Lue
5.5.2021

STTK: Koulutusjärjestelmä avainroolissa nuorten työelämävalmiuksien kehittämisessä

Lue
5.5.2021

STTK mukaan tutkimaan nuorten elämää ja asemaa

Lue
4.5.2021

Tehyn ekonomisti Ralf Sund kyseenalaistaa ”rakenteellisen alijäämän”

Lue
4.5.2021

Koronapandemialla selvä vaikutus tehyläisten kesälomiin – ”Palautuminen nyt erityisen tärkeää”

Lue
3.5.2021

Tehy kehysriihestä: Viestimme kuultiin, sote-sektorilta ei leikata

Lue
3.5.2021

Maksuton Kesäduunari-info palvelee jälleen kesätyöntekijöitä ja työnantajia

Lue
30.4.2021

Vastakkainasettelun aika on täällä taas

Lue