Liikkumattomuus ja ulkoilun puute ovat olleet isoja ongelmia vanhustenhoidossa jo ennen korona-aikaa. Hoitajat ovat olleet pitkään huolissaan siitä, että muun muassa ulkoilusta on jouduttu tinkimään liian pienen hoitajamitoituksen vuoksi. Sitovan hoitajamitoituksen sekä työnjaon selkeyttämisen odotetaan tuovan apua tilanteeseen. – Korona-aika on kärjistänyt vanhustenhoidon heikkoa tilannetta ja nostanut esiin liikkumattomuuden ja yksinäisyyden mittavat ongelmat, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo. – Tilanne on huolestuttava.
MTV3 uutisoi 13. huhtikuuta THL:n asiakaskyselystä, jonka mukaan yli 36 000 ikäihmistä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole ulkoillut kertaakaan korona-aikana viime vuonna. Yhtä suuri joukko kokee, että ei ole saanut riittävästi aikaa hoitajilta.
Hoitajamitoitus on saatava kuntoon myös kotihoidossa
– THL:n asiakaskyselyn tulokset ovat hälyttävät vaikkakin odotetut. Näiden ongelmien kanssa olemme kamppailleet useita vuosia ja siksi sitova hoitajamitoitus on ollut välttämätön. On muistettava, että lakiin kirjattu mitoitus on kuitenkin minimi ja tarve saattaa olla sitä korkeampi esimerkiksi muistisairaiden yksiköissä, puheenjohtaja Paavola muistuttaa. – Hoitajamitoitus on saatava kuntoon myös kotihoidossa. Monen ongelman perimmäinen syy on liian pieni henkilöstömäärä.
Lakimuutoksen odotetaan tuovan apua myös selkeytetyn työnjaon vuoksi ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa. Lain tarkoituksena on, että hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön ja tukitöihin palkataan erikseen henkilökuntaa.
– Tämä on todella tärkeä ja odotettu uudistus, joka parantaa hoidon laatua ja myös hoitoalan vetovoimaa, Paavola muistuttaa.
Riittämätön henkilöstömäärä heikentää hoidon tasoa
Riittämätön henkilöstömäärä heikentää hoidon tasoa ja hoitajien työssäjaksamista. Se lisää myös hoitajien eettistä stressiä, joka ajaa hoitajia pois alalta, vaikka alan veto- ja pitovoimaa pitäisi kasvattaa. – Hoitajat haluavat hoitaa hyvin ja siihen tulee olla mahdollisuus, Paavola vaatii.
Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat ovat usein muistisairaita ja myös monisairaita. Liikkuminen on keskeistä, jotta toimintakykyä voidaan ylläpitää. Myös kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää. – Ulkoilun pitäisi kuulua jokaisen asiakkaan keskeisiin oikeuksiin, Paavola vaatii.
Korona-aika on lisännyt vanhustenhoidon ongelmia. Se on lisännyt yksinäisyyttä, kun omaiset ja läheiset eivät ole päässeet katsomaan läheisiään. Henkilökunnan työmäärä on kasvanut, ja hoitajat työskentelevät nyt jaksamisensa äärirajoilla. Koronapotilaita hoidetaan hoivakodeissa ja tämä on vaikuttanut moniin järjestelyihin. Osassa yksiköistä on ollut useita koronatartuntoja, ja tämä on rajoittanut kaikkien asiakkaiden liikkumista. THL:n selvitys kertoo ikääntyneiden toimintakyvyn laskusta, jonka korona on aiheuttanut. – Tämä on todella surullista ja tarkoittaa sitä, että meillä on paljon korjattavaa koronan jälkeen, Paavola kertoo. Elämän laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota jatkossa, jos joudumme poikkeuksellisiin oloihin.
SuPeriin kuuluu yli 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085