Kriisin torjunnassa tulisi huomioida vaikutukset tasa-arvoon

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

STTK:n puheenjohtajan avaus kansainvälisen naistenpäivän seminaarissa.

Antti Palola

Hyvää naistenpäivää hyvät kuulijat!

Korona-pandemia ei ole kohdellut eri aloja ja sukupuolia tasa-arvoisesti, vaan sen vaikutukset ovat osuneet kovimmin naisvaltaisille aloille.

Huoltovarmuuden kannalta keskeisissä ja yhteiskunnan kannalta kriittisissä ammateissa työskentelevistä 67 prosenttia on naisia. Työhön liittyvät terveysriskit ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisvaltaisella terveydenhuoltosektorilla työskenteleviin. Samoin naisvaltaisilla palvelualojen työpaikoilla sekä opetus-, koulutus- ja varhaiskasvatusaloilla ei ole työn luonteen vuosi pysytty tekemään etätöitä.

Työhön liittyvät terveysriskit ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisvaltaisella terveydenhuoltosektorilla työskenteleviin.

Rajoituksista kärsineillä aloilla työntekijöiden toimeentulo on heikentynyt. Etenkin alle 30-vuotiaiden nuorten naisten työttömyys on noussut ja ansiot laskeneet verrattuna vuodentakaiseen.

Muun muassa ero vuoden 2008 talouskriisiin on suuri. Se iski erityisesti miesvaltaisille vientivetoisille aloille, kuten esimerkiksi teollisuuteen.

Kriisin torjunnassa tulisi ehdottomasti huomioida vaikutukset tasa-arvoon ja jälkihoidon tulisi olla vaikutuksia tasapainottavaa. Aikaisempien talouskriisien jälkihoito on tuonut leikkauksia julkiselle sektorille, esimerkiksi hoivaan. Hyvinvointivaltio on kuitenkin tutkitusti onnistunut vuoden 2020 aikana tasaamaan koronan vaikutuksia pienituloisuuteen ja eriarvoisuuteen.

Kulunut vuosi on tehnyt entistä näkyvämmäksi myös hoivavastuun epätasaisen jakautumisen suomalaisissa perheissä.

Hallitusohjelmaan sisältyvien työelämän tasa-arvoa edistävien toimien, kuten samapalkkaohjelman ja perhevapaauudistuksen toteutuminen sekä palkka-avoimuuden edistäminen ovat kriisin vuoksi aikaisempaa tärkeämpiä tavoitteita. Kriisi ei voi johtaa pysyvään takapakkiin tasa-arvossa.

Kulunut vuosi on tehnyt entistä näkyvämmäksi myös hoivavastuun epätasaisen jakautumisen suomalaisissa perheissä. Esimerkiksi kouluikäisten lasten ja nuorten etäkoulun tuesta on vastannut useimmiten perheessä nainen. Myös esimerkiksi ikääntyneistä vanhemmista tai vammaisista lapsista hoivavastuuta kantavat eniten naiset.

Arviolta joka kolmas työikäinen on läheisauttaja. Sopimusomaishoitajistakin lähes puolet on työikäisiä. Kolme neljännestä heistä on naisia. Tämä työikäisten naisten kuormitustekijä jää valitettavan usein vaille huomiota keskusteltaessa työn ja perheen yhteensovittamisesta. 

Omaishoitovapaan käytettävyyttä heikentää kuitenkin sen palkattomuus.

Omaishoitovapaa on tulossa osaksi suomalaista lainsäädäntöä perhevapaauudistuksen myötä. Työntekijälle syntyy subjektiivinen oikeus omaishoitovapaaseen. Se luo tuiki tarpeellista joustoa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen myös muille kuin pienten lasten vanhemmille. Omaishoitovapaan käytettävyyttä heikentää kuitenkin sen palkattomuus. Siltä ajalta ei makseta palkkaa, etuutta tai muutakaan korvausta. Kaikilla työntekijöillä ei ole taloudellista mahdollisuutta olla pois töistä palkattomalla vapaalla. Palkattomana se ei mahdollista yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää sitä.

Mielestäni olisi hienoa, jos ammattiliitot voisivat ottaa toimialakohtaisissa neuvottelupöydissä tavoitteekseen oikeuden palkalliseen omaishoitovapaaseen.

Omaishoitovapaalla tavoitellaan tasa-arvoa. Se voi kääntyä myös tasa-arvoa vastaan, jos vapaata käyttävät vain naiset eikä vapaan ajalta makseta korvausta. Työpaikoilla voitaisiin kirjata tasa-arvosuunnitelmiin toimia, joilla edistetään vapaiden jakautumista tasaisesti naisten ja miesten kesken.

Lisäksi meitä kaikkia tarvitaan mukaan kulttuurin muutokseen, jotta hoivavastuu koskettaisi tulevaisuudessa tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Ajankohtaista

8.2.2023

Jytyn eduskuntavaalitavoitteet julki – Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus ja henkilöstöresurssit turvattava

Lue
8.2.2023

Minun viikkoni: sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijan viikkoon mahtuu monenlaista

Lue
8.2.2023

Ammattiliitto Pro: toimihenkilöiden ansiokehityksen huomiotta jättäminen heikentää Suomen houkuttelevuutta

Lue
7.2.2023

Kestävä energia – STTK:n tavoitteita energiapolitiikan kehittämiseksi

Lue
6.2.2023

Haemme työsuhdeneuvojaa Kesäduunari-infoon

Lue
6.2.2023

Juri Aaltonen valittiin jatkamaan ERTOn puheenjohtajana

Lue
6.2.2023

Yksin- ja kevytyrittäjien tärkeimmät palvelut saman katon alle – ProSoolo ja UKKO.fi yhteistyöhön

Lue
2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue