Kriisin torjunnassa tulisi huomioida vaikutukset tasa-arvoon

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

STTK:n puheenjohtajan avaus kansainvälisen naistenpäivän seminaarissa.

Antti Palola

Hyvää naistenpäivää hyvät kuulijat!

Korona-pandemia ei ole kohdellut eri aloja ja sukupuolia tasa-arvoisesti, vaan sen vaikutukset ovat osuneet kovimmin naisvaltaisille aloille.

Huoltovarmuuden kannalta keskeisissä ja yhteiskunnan kannalta kriittisissä ammateissa työskentelevistä 67 prosenttia on naisia. Työhön liittyvät terveysriskit ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisvaltaisella terveydenhuoltosektorilla työskenteleviin. Samoin naisvaltaisilla palvelualojen työpaikoilla sekä opetus-, koulutus- ja varhaiskasvatusaloilla ei ole työn luonteen vuosi pysytty tekemään etätöitä.

Työhön liittyvät terveysriskit ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisvaltaisella terveydenhuoltosektorilla työskenteleviin.

Rajoituksista kärsineillä aloilla työntekijöiden toimeentulo on heikentynyt. Etenkin alle 30-vuotiaiden nuorten naisten työttömyys on noussut ja ansiot laskeneet verrattuna vuodentakaiseen.

Muun muassa ero vuoden 2008 talouskriisiin on suuri. Se iski erityisesti miesvaltaisille vientivetoisille aloille, kuten esimerkiksi teollisuuteen.

Kriisin torjunnassa tulisi ehdottomasti huomioida vaikutukset tasa-arvoon ja jälkihoidon tulisi olla vaikutuksia tasapainottavaa. Aikaisempien talouskriisien jälkihoito on tuonut leikkauksia julkiselle sektorille, esimerkiksi hoivaan. Hyvinvointivaltio on kuitenkin tutkitusti onnistunut vuoden 2020 aikana tasaamaan koronan vaikutuksia pienituloisuuteen ja eriarvoisuuteen.

Kulunut vuosi on tehnyt entistä näkyvämmäksi myös hoivavastuun epätasaisen jakautumisen suomalaisissa perheissä.

Hallitusohjelmaan sisältyvien työelämän tasa-arvoa edistävien toimien, kuten samapalkkaohjelman ja perhevapaauudistuksen toteutuminen sekä palkka-avoimuuden edistäminen ovat kriisin vuoksi aikaisempaa tärkeämpiä tavoitteita. Kriisi ei voi johtaa pysyvään takapakkiin tasa-arvossa.

Kulunut vuosi on tehnyt entistä näkyvämmäksi myös hoivavastuun epätasaisen jakautumisen suomalaisissa perheissä. Esimerkiksi kouluikäisten lasten ja nuorten etäkoulun tuesta on vastannut useimmiten perheessä nainen. Myös esimerkiksi ikääntyneistä vanhemmista tai vammaisista lapsista hoivavastuuta kantavat eniten naiset.

Arviolta joka kolmas työikäinen on läheisauttaja. Sopimusomaishoitajistakin lähes puolet on työikäisiä. Kolme neljännestä heistä on naisia. Tämä työikäisten naisten kuormitustekijä jää valitettavan usein vaille huomiota keskusteltaessa työn ja perheen yhteensovittamisesta. 

Omaishoitovapaan käytettävyyttä heikentää kuitenkin sen palkattomuus.

Omaishoitovapaa on tulossa osaksi suomalaista lainsäädäntöä perhevapaauudistuksen myötä. Työntekijälle syntyy subjektiivinen oikeus omaishoitovapaaseen. Se luo tuiki tarpeellista joustoa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen myös muille kuin pienten lasten vanhemmille. Omaishoitovapaan käytettävyyttä heikentää kuitenkin sen palkattomuus. Siltä ajalta ei makseta palkkaa, etuutta tai muutakaan korvausta. Kaikilla työntekijöillä ei ole taloudellista mahdollisuutta olla pois töistä palkattomalla vapaalla. Palkattomana se ei mahdollista yhdenvertaisia mahdollisuuksia käyttää sitä.

Mielestäni olisi hienoa, jos ammattiliitot voisivat ottaa toimialakohtaisissa neuvottelupöydissä tavoitteekseen oikeuden palkalliseen omaishoitovapaaseen.

Omaishoitovapaalla tavoitellaan tasa-arvoa. Se voi kääntyä myös tasa-arvoa vastaan, jos vapaata käyttävät vain naiset eikä vapaan ajalta makseta korvausta. Työpaikoilla voitaisiin kirjata tasa-arvosuunnitelmiin toimia, joilla edistetään vapaiden jakautumista tasaisesti naisten ja miesten kesken.

Lisäksi meitä kaikkia tarvitaan mukaan kulttuurin muutokseen, jotta hoivavastuu koskettaisi tulevaisuudessa tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Ajankohtaista

28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue
21.9.2022

SuPerin Paavola: Valtion on tuettava myös lähihoitajien osaamisen varmistamista ja korvattava työelämässä oppimisen kustannukset työpaikoille

Lue
20.9.2022

SuPerin Paavola: Pakkolaki ei poista hoitajapulaa mutta teki päättäjille selväksi miten tärkeää työtä hoitajat tekevät

Lue