STTK kansainvälisenä naistenpäivänä: Omaishoitovapaan palkattomuus ei luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia sen käyttöön

Vanhus ja hoitaja

Korona-pandemia on tehnyt entistä näkyvämmäksi hoivavastuun epätasaisen jakautumisen suomalaisissa perheissä. Esimerkiksi kouluikäisten lasten ja nuorten etäkoulun tuesta on vastannut useimmin perheessä nainen. Myös esimerkiksi ikääntyneistä vanhemmista tai vammaisista lapsista hoivavastuuta kantavat eniten naiset.

– Arvioiden mukaan joka kolmas työikäinen on läheisauttaja. Sopimusomaishoitajistakin lähes puolet on työikäisiä. Kolme neljännestä heistä on naisia. Tämä työikäisten naisten kuormitustekijä jää valitettavan usein vaille huomiota keskusteltaessa työn ja perheen yhteensovittamisesta, STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi Anja Lahermaa toteaa.

Tiedot perustuvat Omaishoitajien liiton aineistoihin.

Perhevapaauudistuksen myötä omaishoitovapaa on tulossa osaksi lainsäädäntöä. Uudistuksessa työntekijä saa subjektiivisen oikeuden omaishoitovapaaseen.

– Se luo tarpeellista joustoa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen myös muille kuin pienten lasten vanhemmille, Lahermaa arvioi.

Omaishoitovapaan palkattomuus kuitenkin heikentää vapaan käytettävyyttä eikä siten luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia jäädä vapaalle.

– Kun vapaan ajalta ei makseta palkkaa, etuutta tai muuta korvausta, kaikilla ei ole taloudellista mahdollisuutta olla pois töistä palkattomasti.

Omaishoitovapaalla tavoitellaan tasa-arvoa. Se voi STTK:n mielestä kääntyä myös tasa-arvoa vastaan, jos vapaata käyttävät vain naiset ja vapaan ajalta ei makseta korvausta.

– Työpaikoilla voitaisiin kirjata tasa-arvosuunnitelmiin toimia, joilla edistetään vapaiden jakautumista tasaisesti naisten ja miesten kesken, Lahermaa kannustaa.

Korona-pandemia työelämävaikutukset sukupuolittuneita

Koronakriisi vaikutukset ovat osuneet kovimmin naisvaltaisille aloille. Tieto käy ilmi esimerkiksi Eurofoundin Living, Working and COVID-19 -tutkimuksesta.

Huoltovarmuuden kannalta keskeisissä ja yhteiskunnan kannalta kriittisissä ammateissa työskentelevistä 67 prosenttia on naisia. Työhön liittyvät terveysriskit ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisvaltaisella terveydenhuoltosektorilla työskenteleviin. Samoin naisvaltaisilla palvelualojen työpaikoilla sekä opetus-, koulutus- ja varhaiskasvatusaloilla ei ole työn luonteen vuosi pysytty tekemään etätöitä.

Rajoituksista kärsineillä aloilla työntekijöiden toimeentulo on heikentynyt. Etenkin alle 30-vuotiaiden nuorten naisten työttömyys on noussut ja ansiot laskeneet verrattuna vuodentakaiseen. Ero vuoden 2008 talouskriisiin on suuri, sillä se iski erityisesti miesvaltaisille vientivetoisille aloille.

– Kriisin torjunnassa tulisi ehdottomasti huomioida vaikutukset tasa-arvoon ja jälkihoidon tulisi olla vaikutuksia tasapainottavaa, Lahermaa painottaa. 

Lisätietoja STTK:ssa:
Anja Lahermaa, juristi, p. 040 828 684

Ajankohtaista

21.10.2021

Ammattiliitto Pro: Telia jatkaa yhteistoiminnan järjestelmällistä heikentämistä

Lue
21.10.2021

Jokaisen on kannettava vastuuta toisista koronaviruksen voittamiseksi

Lue
21.10.2021

Ilmastonmuutos ja luontokato tukehduttavat maapallon

Lue
20.10.2021

Ammattiliitto Pro: Handelsbankenin tuettava murrostilanteessa henkilöstöään

Lue
20.10.2021

Terveydenhuollon monikanavainen rahoitus on vahvuus, jota ei ole syytä romuttaa

Lue
19.10.2021

Nimitysuutinen: Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää EPSU:n sosiaali- ja terveysalan pysyvän komitean puheenjohtajaksi

Lue
18.10.2021

Vaikuta aluevaaleissa

Lue
15.10.2021

Kysymyksiä ja vastauksia aluevaaleista

Lue