STTK kansainvälisenä naistenpäivänä: Omaishoitovapaan palkattomuus ei luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia sen käyttöön

Vanhus ja hoitaja

Korona-pandemia on tehnyt entistä näkyvämmäksi hoivavastuun epätasaisen jakautumisen suomalaisissa perheissä. Esimerkiksi kouluikäisten lasten ja nuorten etäkoulun tuesta on vastannut useimmin perheessä nainen. Myös esimerkiksi ikääntyneistä vanhemmista tai vammaisista lapsista hoivavastuuta kantavat eniten naiset.

– Arvioiden mukaan joka kolmas työikäinen on läheisauttaja. Sopimusomaishoitajistakin lähes puolet on työikäisiä. Kolme neljännestä heistä on naisia. Tämä työikäisten naisten kuormitustekijä jää valitettavan usein vaille huomiota keskusteltaessa työn ja perheen yhteensovittamisesta, STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi Anja Lahermaa toteaa.

Tiedot perustuvat Omaishoitajien liiton aineistoihin.

Perhevapaauudistuksen myötä omaishoitovapaa on tulossa osaksi lainsäädäntöä. Uudistuksessa työntekijä saa subjektiivisen oikeuden omaishoitovapaaseen.

– Se luo tarpeellista joustoa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen myös muille kuin pienten lasten vanhemmille, Lahermaa arvioi.

Omaishoitovapaan palkattomuus kuitenkin heikentää vapaan käytettävyyttä eikä siten luo yhdenvertaisia mahdollisuuksia jäädä vapaalle.

– Kun vapaan ajalta ei makseta palkkaa, etuutta tai muuta korvausta, kaikilla ei ole taloudellista mahdollisuutta olla pois töistä palkattomasti.

Omaishoitovapaalla tavoitellaan tasa-arvoa. Se voi STTK:n mielestä kääntyä myös tasa-arvoa vastaan, jos vapaata käyttävät vain naiset ja vapaan ajalta ei makseta korvausta.

– Työpaikoilla voitaisiin kirjata tasa-arvosuunnitelmiin toimia, joilla edistetään vapaiden jakautumista tasaisesti naisten ja miesten kesken, Lahermaa kannustaa.

Korona-pandemia työelämävaikutukset sukupuolittuneita

Koronakriisi vaikutukset ovat osuneet kovimmin naisvaltaisille aloille. Tieto käy ilmi esimerkiksi Eurofoundin Living, Working and COVID-19 -tutkimuksesta.

Huoltovarmuuden kannalta keskeisissä ja yhteiskunnan kannalta kriittisissä ammateissa työskentelevistä 67 prosenttia on naisia. Työhön liittyvät terveysriskit ovat kohdistuneet voimakkaimmin naisvaltaisella terveydenhuoltosektorilla työskenteleviin. Samoin naisvaltaisilla palvelualojen työpaikoilla sekä opetus-, koulutus- ja varhaiskasvatusaloilla ei ole työn luonteen vuosi pysytty tekemään etätöitä.

Rajoituksista kärsineillä aloilla työntekijöiden toimeentulo on heikentynyt. Etenkin alle 30-vuotiaiden nuorten naisten työttömyys on noussut ja ansiot laskeneet verrattuna vuodentakaiseen. Ero vuoden 2008 talouskriisiin on suuri, sillä se iski erityisesti miesvaltaisille vientivetoisille aloille.

– Kriisin torjunnassa tulisi ehdottomasti huomioida vaikutukset tasa-arvoon ja jälkihoidon tulisi olla vaikutuksia tasapainottavaa, Lahermaa painottaa. 

Lisätietoja STTK:ssa:
Anja Lahermaa, juristi, p. 040 828 684

Ajankohtaista

30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue