Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Julkisuudessa on viime päivinä jälleen väläytelty valmiuslakia nopeasti pahentuneen koronatilanteen takia. Se tarkoittaisi hoitajien perusoikeuksiin kajoamista jo toisen kerran tänä vuonna.

Valmiuslain käyttö edellyttää välttämättömyyttä eli tilannetta, jossa kaikki muut keinot on käytetty. Hoitohenkilöstön suhteen ei keväällä toimittu näin. Hoitajia ei edes yritetty houkutella tarvittaviin tehtäviin sopimalla paremmista työehdoista ja lisäkorvauksista vaan siirryttiin suoraan valmiuslailla pakottamiseen. Tilanne näyttää pahasti nyt samalta.

Yritykset ovat saaneet laajasti koronatukia. Myös kunnille on osoitettu ennätykselliset lisävaltionosuudet koronakuluihin. Mitä valtiovalta lupaa hoitajille? Perusoikeuksien rajoittamista uudelleen. Rytkösen mukaan tämä ei voi enää olla kiinni edes rahasta. Kunnille on jo osoitettu reippaasti lisärahoitusta ja valtiovalta on luvannut korvata jatkossakin koronasta aiheutuvat kulut.

— Näen tämän ikävä kyllä niin, että miksi tuhlata porkkanaa, kun voi antaa keppiä? Tämä tuntuu olevan korona-Suomen pelin henki hoitajien kohtelussa. Valmiuslaki on liian kätevä väline hoitajien pakkositouttamiseen. Ja rahasta puhumisesta välttyy kätevästi, kun on keino pakottaa, lataa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Rytkönen pohtii, miltä mahtaa tuntua hoitajista, jotka uutisista kuulevat, että valtiovalta suunnittelee jälleen heihin kohdistuvia pakkotoimia. Siis niistä samoista hoitajista, jotka jo keväällä vaaransivat oman ja läheistensä terveyden hoitaessaan koronapotilaita aluksi puutteellisissa varusteissa kuten kertakäyttösadetakeissa. Heistä, jotka kuormittuivat pitkissä vuoroissa raskaasti suojautuneina, tinkivät lomistaan ja olivat sidottuja työhönsä vailla normaaleja irtisanoutumisehtoja.

— Jäseniltä tulevien viestien perusteella tuntuu vihaiselta, pettyneeltä ja surulliselta. Mikä Suomea vaivaa? Miksi meillä hoitajia kohdellaan näin, kun lähes kaikki muut Euroopan maat palkitsevat, arvostavat aidosti ja välittävät hoitajistaan.

Ei mikään uusi ongelma

Hoitajapula ei ole mikään uusi ongelma vaan ollut hyvin tiedossa jo kauan ennen koronaa.

— Valmiuslakia ei missään tapauksessa ole tarkoitettu ratkomaan pitkän ajan kuluessa syntynyttä resurssipulaa. Mutta keväällä sitä käytettiin siihenkin. Työnantajat siirsivät valmiuslain nojalla vailla koronaan liittyvää perustetta lomia, teettivät pakkoylityötä ja pidensivät irtisanomisaikoja, kertoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

— Tehy teki väärinkäytöksistä tuolloin kantelun oikeusasiamiehelle, mutta sen käsittely on kesken. Jos valmiuslaki tulee nyt käyttöön kevään tapaan, hoitajien oikeusturva vaarantuu taas, hän varoittaa.

Tehyn valtuusto käsitteli tilannetta tänään sääntömääräisessä etäyhteyksin pidetyssä kokouksessaan ja pintaan nousi monta vakavaa kysymystä. Laajasti maan hoitohenkilöstöä edustavat Tehyn päättäjät haluavat vastauksia siihen, miksi Suomi ei halua käyttää rahaa koronan hoidosta käytännössä vastaaviin hoitajiin ja miksi heidät taas aiotaan pakottaa työhön.

Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847

Ajankohtaista

19.1.2021

Yli puolet etätyötä tekevistä kokee olevansa tehokkaampia etätyössä kuin työpaikalla

Lue
18.1.2021

STTK:n hallitus: Korona pitää talouden ja työmarkkinat epävarmuudessa pitkään

Lue
18.1.2021

Nuoret aikuiset odottavat työltä vapautta, merkityksellisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia

Lue
15.1.2021

Odotettu YTHS-uudistus tuo terveyspalvelut myös amk-opiskelijoille

Lue
15.1.2021

Finnair Technical Services irtisanoo työntekijöitä koronan varjolla – vaarantuuko puolustusvalmius?

Lue
15.1.2021

Haemme työoikeuden osaajaa Kesäduunari-infoon

Lue
14.1.2021

Uusi lakkovaroitus Suomen Kotidataan

Lue
11.1.2021

Tehy: Hoitajien rokotuskattavuus korkea, koronarokotteesta myös epävarmuutta

Lue