Jytyn liittovaltuusto lataa suuria odotuksia maan hallitukselle, kun kuntien elvytyksestä päätetään neljännessä lisäbudjetissa, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa. Koronakriisin myötä kuntien talous on ajautumassa kuilun partaalle, mikäli hallitus ei ryhdy voimakkaisiin tukitoimiin. Heikentyvästä kuntataloudesta kärsivät ensimmäisenä henkilöstö sekä kuntapalveluja tarvitsevat kansalaiset.
Koronakriisi vaikuttaa kuntatalouteen erityisesti kunnallis- ja yhteisöverojen vähenemisen sekä maksutulojen pienenemisen kautta. Kuntatalous on ollut jo ennestään historiallisen heikossa tilassa esimerkiksi kuntien valtionosuuksien leikkausten takia. Jytyn liittovaltuusto vaatiikin kunnille lisää tukirahaa, jotta elintärkeät palvelut, myös ostopalvelut mm. kolmannelta sektorilta, kyetään turvaamaan. Lisärahoitusta koronan aiheuttamiin lisäkustannuksiin tarvitsevat myös kuntayhtymät, erikoissairaanhoito ja yliopistolliset sairaalat.
Liittovaltuusto pitää itsestään selvänä, että kuntien palvelut eivät toimi, jos kunnat joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöään. Liittovaltuusto muistuttaa, että jokaisen henkilöstöryhmän työtä tarvitaan ja kokonaisuuden kannalta kaikki työ on arvokasta. Esimerkiksi ilman hallinto- ja tukipalveluiden tärkeää työpanosta, kuntalaisille ei kyetä tarjoamaan myöskään sosiaali- ja terveys- tai kasvatus- ja koulutuspalveluja. Merkittävä osa hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöstä on töissä kuntien omistamissa yhtiöissä, joita pitää myös tukea.
Kuntatalouden syöksykierrettä voidaan kääntää myös uusilla veropäätöksillä. Samalla kaikenlaisia menoja lisääviä uusia tehtäviä kunnille täytyy tarkastella uudelleen, sillä osalla kunnista on suuria vaikeuksia selvitä jopa tärkeimmistä perustehtävistään. Kuntien tehtäviä on siis tarkasteltava, sillä on selvää, että kaikkea ei kyetä hoitamaan nykyisellä tavalla väestön ikääntyessä ja työssäkäyvien vähentyessä. Hälyttävää on, että kuntatalous on vaikeuksissa jopa suurissa kasvukeskuksissa, joiden väestökehitys on myönteinen.
Yritysten tukipakettien tapaan taloudellista tukea tarvitsevat myös kolmannen sektorin yhdistyspohjaiset järjestöt sekä seurakunnat. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjä tuetaan veikkausvoittovaroista, joiden määrä uhkaa pudota voimakkaasti. Verotulot putoavat myös kirkon sektorilla, joka tarvitsee valtion tukea mm. lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen.
Lisätietoja:
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.