Omaehtoinen opiskelu edistää työllistymistä


Osaamisella tulee olemaan suuri merkitys koronakriisistä palautumisessa. Työelämän muutos ei pysähdy kriisin aikana, vaan päinvastoin esimerkiksi digitalisaatioon liittyvät osaamisvaatimukset kasvavat. Työttömät ovat vaarassa jäädä osaamisen suhteen helposti muita heikompaan asemaan.

Kymmenen vuotta sitten käyttöön otettu omaehtoisen opiskelun mahdollistanut järjestelmä on parantanut työttömien koulutusmahdollisuuksia. Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) viime viikolla julkaisemasta analyysista. Työttömien omaehtoinen opiskelu on ohittanut suosiossa ammatillisen työvoimakoulutuksen, jonka resursseja on myös pienennetty sitä mukaa kun omaehtoinen opiskelu on lisääntynyt.

Omaehtoisen opiskelun suosio on kasvanut erityisesti vieraskielisten keskuudessa.

Omaehtoisen opiskelun suosio on kasvanut erityisesti vieraskielisten keskuudessa. Noin 45 prosenttia omaehtoisesti opiskelevista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten opiskelijoiden osuuden kasvuun on vaikuttanut erityisesti luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle, kun koulutus aiemmin toteutettiin osana työvoimakoulutusta.

Omaehtoisesti opiskelevat ovat useimmiten suorittaneet toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai pelkän perusasteen koulutuksen. Korkeasti koulutettujen osuus omaehtoisesti opiskelevista on vain 20 prosenttia. Erityisesti matalasti koulutetuista todennäköisesti nykyistä useampi hyötyisi omaehtoisesta opiskelusta. TEM:in analyysin mukaan perusasteen varassa olevat osallistuvat useammin kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun. Toinen ryhmä, joka todennäköisesti hyötyisi omaehtoisesta opiskelusta nykyistä useammin ovat ikääntyneet. Yli 55-vuotiaiden osuus omaehtoisesti opiskelevista on nyt vain viisi prosenttia.

Omaehtoinen opiskelu kohdistuu työmarkkinoiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. TEM:in analyysin mukaan heikommin työllistävistä ammateista hakeudutaan koulutukseen useammin ja työvoimapula-ammateista harvemmin. Tämä ei ole sattumaa. Omaehtoisen opiskelun käynnistäminen perustuu työvoimaviranomaisen arvioon siitä, että opiskelu edistää työllistymismahdollisuuksia tarkoituksenmukaisella tavalla. Omaehtoisesti ei siis suinkaan voi opiskella mitä tahansa, vaan opiskelun on parannettava mahdollisuuksia työllistyä. Viranomainen voi päätöksellään myös evätä mahdollisuuden omaehtoisten opintojen aloittamiseen.

Viime vuoden alussa voimaan tulleella lakimuutoksella helpotettiin työttömien mahdollisuuksia lyhytkestoiseen omaehtoiseen opiskeluun. Enintään kuusi kuukautta kestävistä opinnoista poistettiin viranomaisen tekemä tarveharkinta, mutta työnhakijalla on velvoite ottaa vastaan tarjottua työtä tai palveluja. Lyhytkestoiseen omaehtoisen opiskelun suosio ei ole noussut ainakaan toistaiseksi odotetulla tavalla. Yhdeksi syyksi lyhytkestoisen opiskelun vähäiseen käyttöön voi arvioida, ettei soveltuvaa enintään kuusi kuukautta kestävää koulutusta ole vielä riittävän laajasti tarjolla eri koulutusasteilla.

Tarve lyhyemmille osaamiskokonaisuuksille on tunnistettu työelämässä laajemminkin. Keinoja  koulutustarjonnan kehittämiseksi tulee etsiä osana jatkuvan oppimisen uudistusta. Lyhyempien koulutusten tarjonnan lisääminen hyödyttäisi yhtä lailla työn ohessa opiskelevia. Poikkeuksen tässä tekevät säännellyt toimialat, joissa tehtäviin pätevöidytään suorittamalla tutkintoja.

Omaehtoiseen opiskeluun tai ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuneet ovat työllistyneet muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneita selvästi useammin.

Puoli vuotta koulutuksen päättymisen jälkeen noin puolet omaehtoiseen opiskeluun osallistuneista on töissä avoimilla työmarkkinoilla. Omaehtoiseen opiskeluun tai ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuneet ovat työllistyneet muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneita selvästi useammin. Tästä ei voida suoraan vetää johtopäätöksiä koulutusten vaikuttavuudesta, josta on niukasti tietoa saatavilla. Sen sijaan voidaan todeta, että työttömien omaehtoinen opiskelu edistää työllistymistä.

Osaamisen ennakointifoorumi arvioi, että työvoiman poistuman korvaamiseen ja syntyviin uusiin työpaikkoihin tarvitaan yli 60 000 uutta työntekijää vuosittain. Osaavan työvoiman saatavuuden kannalta tulee olemaan olennaista, miten työttömien osaamista onnistutaan tukemaan ja kehittämään. Työelämässä tarvitaan kaikkien osaaminen käyttöön.

 

Riina Nousiainen,

asiantuntija, koulutus ja osaaminen