Millaisen työelämän haluamme rakentaa nuorille?

Nuoret työelämässä

Tänään julkaistu Nuorisobarometri antaa karun kuvan siitä, mitä nuoret ajattelevat työelämästä. Jopa kaksi kolmasosaa alle 30-vuotiaista kokee, että työelämä on niin kuormittavaa, että moni palaa ennenaikaisesti loppuun.

Tulos ei valitettavasti yllätä. STTK on tuonut esille työhyvinvoinnin ja työkyvyn merkitystä jo pidemmän aikaa. Yhteiskunnan ja työnantajien panostukset näihin ovat edelleen vajaat.

STTK:n kansalaiskyselyn (2019) mukaan lähes puolet (48 %) suomalaisista kokee työnsä henkisesti erittäin tai melko kuormittavaksi. Kuormittavuutta aiheuttavat erityisesti työtehtävien liiallinen määrä, kiire, huono johtaminen ja esimiestyö. Muita tekijöitä ovat muun muassa huoli toimeentulosta, jatkuvat keskeytykset ja henkilöstöresurssien puute.

Työsuhteen määräaikaisuudet kuormittavat etenkin alle 35-vuotiaita

Siinä missä työn murros ja teknologian kehitys kuormittavat erityisesti yli 50-vuotiaita, työsuhteen määräaikaisuudet kuormittavat alle 35-vuotiaita. Epävarmuus toimeentulosta ja työn jatkuvuudesta vaikuttavat kokonaisvaltaisesti henkisen hyvinvoinnin ja luottamuksen heikkenemiseen. Samalla se myöhentää tai vähentää halukkuutta perheen perustamiseen.

Suomi kamppailee jo pitkään laskusuunnassa olevan syntyvyyden kanssa. Heikentyvällä huoltosuhteella on merkitystä erityisesti työeläkejärjestelmän ja sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Ratkaisut, joita teemme erityisesti nuorten työelämään liittyen, ovat erittäin merkityksellisiä tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.

Koronaepidemian aiheuttama valtava ja äkillinen kasvu lomautettujen ja työttömien määrissä aiheuttavat useilla taloudellisen ahdingon lisääntymistä. Pelko ja epävarmuus työpaikan säilymisestä ja toimeentulosta kohdistuu myös nuoriin. Koronaepidemian vaikutukset työmarkkinoille eivät siis ainakaan vahvista nuorten uskoa työelämään.

Pidän erittäin tärkeänä yhteiskunnan kestävyyden ja jokaisen nuoren hyvinvoinnin turvaamiseksi sitä, että rakennamme kestävää työelämää, jossa panostetaan työhyvinvointiin ja työkykyyn, parannetaan työsuhdeturvaa ja varmistetaan työolosuhteiden turvallisuus.

Työelämän laatua ei ole järkeä unohtaa tai heikentää, sillä lisääntyvien sairauspoissaolojen, kasvavien mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden laskun maksavat pidemmällä aikavälillä nuoret ja Suomen tulevaisuuden työntekijät.

Katarina Murto
Kirjoittaja on STTK:n johtaja

***

STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla

Ajankohtaista

12.4.2024

Ammattiliitto Jytyn mielestä lakiesitys paikallisesta sopimisesta voi johtaa työsuhteen ehtojen polkumyyntiin

Lue
12.4.2024

SuPerin Paavola: Varhaiskasvatuksen työskentelyolot saatava kuntoon

Lue
12.4.2024

Paikallisen sopimisen edistäminen hallituksen tavalla ei paranna sopimisen edellytyksiä työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Tehy: Lakiesitys paikallisesta sopimisesta johtaisi umpikujaan työpaikoilla

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen korvaamista pohtineen työryhmän loppuraportti on pettymys

Lue
12.4.2024

Lausunto TE-palvelut 2024 -asetuskokonaisuudesta

Lue
12.4.2024

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentää toimeentuloa jopa 70 prosenttia – STTK laski vaikutukset esimerkkihenkilöille 

Lue
11.4.2024

SAK, Akava ja STTK: Aikuiskoulutustuelle ei onnistuttu luomaan korvaavaa mallia  

Lue