Vastikkeettoman tuen myöntämiselle yrityksille oltava kestävät perustelu


Koronavirus ja työelämä

Ei ole tyhmä se, joka pyytää vaan se, joka maksaa. – Sanonta tuli mieleen viikonloppuna, kun kuulin yrittäjille maksetuista tukirahoista.

Maan hallitus päätti tukea koronaviruksen leviämisen aiheuttamaan taloudelliseen ahdinkoon joutunutta yritystoimintaa muun muassa niin, että isommat eli yli viisi henkeä työllistävät yritykset voivat hakea rahallisesti merkittävämpää tukea Business Finlandilta ja pienemmät yritykset puolestaan rahallisesti vaatimattomampaa tukea ELY-keskuksilta.

Toimittaja Jari Hanskan (Suomen Kuvalehti 17.4.) kirjoittaman artikkelin mukaan suurimman osan Business Finlandin tähän asti myöntämistä tukieuroista näyttää saaneen it-alan ohjelmisto- ja konsultointiyhtiöt sekä liikkeenjohdon konsultointiyhtiöt, mukaan lukien viestintätoimistot.

Mielenkiintoista on, että paljon työllistävän majoitus- ja ravintola-alan osuus Business Finlandin tukieuroista on vain noin viisi prosenttia. Niiden tekemien hakemusten hylkäysprosentti on myös huomattavasti keskiarvoa korkeampi.

Paljon työllistävän majoitus- ja ravintola-alan osuus Business Finlandin tukieuroista on vain noin viisi prosenttia.

Hylkäysten perusteluiksi on mainittu muun muassa se, että rahoitettavan toiminnan pitää olla bisneksen kehittämistä. Rahoitusta ei ole tarkoitettu yrityksen perustoiminnan pyörittämiseen.

Business Finland on tukieuroja päättäessään toiminut varmasti voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Nyt olisi ehkä syytä pohtia, onko se oikea taho myöntämään tukia elinkeinotoiminnalle ja yrityksille koronakriisin kaltaisessa poikkeustilanteessa, jossa on yksinkertaisesti kysymys yritysten eloon jäämisestä.

Valitettavasti monen yrityksen liiketoiminnan keskeydyttyä sisään tuleva rahavirta on pysähtynyt kuin seinään, mutta toiminnan kulut juoksevat entiseen malliin. Tässä kohtaa kuvittelisi maalaisjärjen sanovan, että rahaa on nopeasti saatava yrityksen hengissä pitämiseen, toiminnan pyörittämiseen ja ihmisten työllistämiseen – ei akuutissa tilanteessa yrityksen toiminnan suunnitteluun, bisneksen kehittämiseen, uutuustuotteisiin tai selvityksien tekemiseen keskellä ennenkokematonta kriisiä.

Kohtuuttomasti kärsimään joutuvan yrittäjän pitää olla oikeutettu yhteiskunnan tukirahoihin

Koronakriisin aiheuttaman erittäin poikkeuksellisen tilanteen takia yritystoimintansa lopettamista harkitsevan tai muuten kohtuuttomasti kärsimään joutuvan yrittäjän pitää olla oikeutettu yhteiskunnan tukirahoihin. Tässä on kyse samasta asiasta kuin lomautetuksi tai työttömäksi joutuneen toimeentulossa, kun palkka ei enää tule tilille, mutta rahaa jokapäiväisen leipään ja asumiseen tarvitaan.

Voisiko yksi vaihtoehto olla yrityksen pääomittaminen?

Yhteiskunnan vastikkeetonta tukea on aina mietittävä erittäin tarkasti ja perustelujen rahan myöntämiselle on oltava yhdenmukaiset ja aukottomat. Voisiko yksi vaihtoehto olla yrityksen pääomittaminen? Mielestäni pääomittamista tulisi harkita ainakin silloin, kun tuen määrä on rahallisesti merkittävä suhteessa yrityksen liikevaihtoon.

Pääomittaminen karsisi jyvät akanoista. Se paljastaisi jo hakemusvaiheessa, mitkä yritykset ovat todella tuen tarpeessa ja mitkä taas eivät. Jos apu ei ole todella tarpeen, yritys tuskin haluaa siirtää päätösvaltaa – edes osittain – valtiolle.

 

Antti Palola
Kirjoittaja on STTK:n puheenjohtaja

 

***

 

Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille

Väliaikaisia muutoksia työttömyysturvaan 16.3.2020 alkaen

Yhteistoiminta työpaikoilla poikkeustilanteessa