STTK: Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakiesitys oikeansuuntainen mutta riittämätön


Turvallinen työelämä

Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa työryhmässä on valmisteltu työsopimuslakiin muutosta kilpailukieltosopimuksiin liittyvästä työnantajan korvausvelvollisuudesta. Esitys on lähtenyt lausunnolle tänään.

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen työnantajan kanssa, joka harjoittaa entisen työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa, sekä työntekijän oikeutta harjoittaa itse tällaista toimintaa. Nykyisin kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauksen kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.

Esityksessä on ehdotettu, että työntekijä olisi oikeutettu vähintään 40 prosentin korvaukseen työntekijän palkasta, jos kilpailukieltosopimuksen kesto on enintään kuusi kuukautta ja vähintään 60 prosentin korvaukseen enintään vuoden sopimuksissa. Kilpailukieltosopimuksen enimmäiskestoon ei esitetä muutosta

– STTK pitää esitystä oikeansuuntaisena, mutta täysin riittämättömänä. Perusteettomien kilpailukieltosopimusten määrä on lisääntynyt enenevässä määrin, ja niitä käytetään sellaisissakin työtehtävissä, joissa työnantajan suojan tarve esimerkiksi liikesalaisuuden säilyttämiseksi ei ole tarpeen. Kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat työntekijän oikeutta työllistyä ja vaihtaa työpaikkaa, eli toisin sanoen ne hidastavat työvoiman liikkuvuutta ja jäykistävät työmarkkinoita tarpeettomasti. Lisäksi ne heikentävät työntekijöiden toimeentuloa, STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

STTK pitää perusteltuna, että työntekijälle tulee maksaa rajoitusajalta täysimääräinen kompensaatio, eli työntekijän tavanomaista palkkaa vastaava korvaus. Näin voidaan ennaltaehkäistä tehokkaammin perusteettomien ja tarpeettomien kilpailukieltosopimusten käyttöä sekä vaikuttaa myönteisesti työvoiman liikkuvuuteen.

STTK pitää lisäksi tärkeänä toteutettavien lainsäädäntömuutosten vaikutusten jälkiarviointia sitten, kun lainsäädännön soveltamisesta on saatu riittävästi käytännön kokemuksia.

Lisätietoja: Johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188