STTK:n lausunto tilastokeskukselle
STTK pitää esitettyjä tilastotuotannon supistuksia erittäin huolestuttavina ja kokonaisuutena ongelmallisina.
Tilastot muodostavat keskeisen tietopohjan työmarkkinoiden toimivuudelle, työehtosopimusneuvotteluille sekä talouspolitiikan valmistelulle ja laajemmin yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Esitetyt muutokset kohdistuvat erityisesti tilastoihin, jotka eivät ole EU-lainsäädännön edellyttämiä, mutta ovat kansallisesti keskeisiä työmarkkinoiden toiminnan, palkansaajien aseman ja taloudellisen kehityksen arvioinnissa. STTK korostaa, että juuri nämä tilastot ovat välttämättömiä palkansaajien kannalta.
Suunnitellut muutokset heikentäisivät merkittävästi palkansaajien edunvalvonnan tietopohjaa. Palkka- ja ansiotietojen osalta ansiotasotilaston tietosisällön supistaminen sekä palkkatilastojen kaventuminen heikentäisivät mahdollisuuksia seurata palkkakehitystä ja arvioida reaalipalkkojen muutoksia. Tämä vaikeuttaisi työehtosopimusneuvotteluja ja heikentäisi niiden tietopohjaa. Lisäksi tulorekisteripohjaisten palkkatilastojen mahdollinen keskeyttäminen heikentäisi entisestään ajantasaisen ja kattavan tiedon saatavuutta.
Väestöryhmittäisen inflaatiotilaston lakkauttaminen heikentäisi olennaisesti mahdollisuuksia arvioida ostovoiman kehitystä eri väestöryhmissä. Yleinen inflaatioluku ei kuvaa riittävästi eri ryhmien kohtaamaa kustannuskehitystä. Samoin työtaistelutilaston mahdollinen lakkauttaminen heikentäisi työmarkkinoiden toiminnan kokonaiskuvan ymmärtämistä.
Tilastojen tietosisältöjen supistaminen, kuten alue- ja ammattikohtaisten tietojen karsiminen, heikentäisi mahdollisuuksia tarkastella eroja väestöryhmien, alueiden ja toimialojen välillä. Tämä vaikeuttaisi palkkatasa-arvon, alueellisen kehityksen ja eriarvoisuuden seurantaa. Alueellisen tiedon tarkkuuden heikentyminen puolestaan vaikeuttaisi elinkustannusten ja ostovoiman alueellisten erojen arviointia. Myös talouden ja yritystoiminnan kehitystä kuvaavien tilastojen supistaminen heikentäisi työmarkkinoiden ennakointia ja lisää epävarmuutta palkansaajien keskuudessa.
Tilastotuotannon supistaminen heikentäisi laajemmin yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. Tilastot ovat keskeinen osa kansallista tietovarantoa, ja niiden rooli vaikutusten arvioinnissa, politiikkavalmistelussa ja julkisessa keskustelussa on keskeinen. Tietopohjan kaventuminen lisäisi riskiä virheellisille tai puutteellisille johtopäätöksille.
STTK pitää myös ongelmallisena mahdollista siirtymistä erillisrahoitteiseen tilastotuotantoon. Tällainen kehitys voisi vaarantaa tilastojen riippumattomuuden ja johtaa tiedon saatavuuden eriytymiseen. Tilastotuotannon tulee säilyä ensisijaisesti julkisesti rahoitettuna perustoimintona.
STTK korostaa, että luotettava ja riittävän tarkka tilastotieto on edellytys toimiville palkkaneuvotteluille, työmarkkinoiden ennakoinnille ja oikeudenmukaiselle talouspolitiikalle. Tilastot ovat keskeinen osa työmarkkinoiden infrastruktuuria, ja niiden heikentyminen heijastuu suoraan työmarkkinoiden toimivuuteen sekä palkansaajien asemaan.
STTK esittää, että keskeiset työmarkkinoita kuvaavat tilastot turvataan ilman merkittäviä tietosisältöjen supistuksia, väestöryhmittäistä inflaatiotietoa kehitetään ja vakinaistetaan, alueellisen tiedon riittävä tarkkuus säilytetään sekä tilastotuotannon rahoitus turvataan tasolla, joka mahdollistaa kattavan, ajantasaisen ja luotettavan tietopohjan. Yhteenvetona STTK katsoo, että tilastotuotannon supistaminen kohdistuu tietoon, joka on keskeistä palkansaajien aseman, ostovoiman ja työmarkkinoiden toimivuuden arvioinnissa. Tilastotuotannon laajuus ja laatu tulee turvata nykyistä paremmin, jotta päätöksenteko ja työmarkkinajärjestelmä voivat perustua luotettavaan ja riittävän kattavaan tietoon.
Lisätietoja STTK:ssa: Seppo Nevalainen
