Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?


Ruotsi ja Suomi ovat vastanneet koronapandemiasta aiheutuneeseen kriisiin hyvin eri tavoin. Tavoitteet ovat kuitenkin samat – suojella erityisryhmiä ja estää tartunnan leviäminen. Taudin vaikutuksia pyritään lieventämään ja kriisin jälkeiseen jälleenrakentamiseen varaudutaan.

Strategia tavoitteiden saavuttamiseksi on maissa ollut erilainen. Suomessa päättäjät ovat ottaneet valmiuslain nopeasti käyttöön, seuranneet kansainvälistä esimerkkiä ja pyrkineet estämään viruksen leviämistä rajoittamalla ihmisten kohtaamisia ja liikkumista eri toimin. Liikkumiseen liittyvien rajoitustoimien sekä esimerkiksi ravintoloiden sulkemisen vaikutuksista on rohkaisevia esimerkkejä muualta Euroopasta.

Ruotsissa vastaavia kovia rajoituksia on tehty hyvin maltillisesti. Hallitus ja terveysviranomainen Folkhälsomyndigheten antavat kansalle suosituksia toimintatavoista. Ruotsissakin tavoitteena on rajoittaa kohtaamisia ja turhaa liikkumista, mutta toistaiseksi ei ole esitetty esimerkiksi ravintoloiden tai koulujen sulkemista. Vain suuret joukkokokoontumiset on kielletty.

Suomessa tämä Ruotsin lähestymistapa on herättänyt kummeksuntaa. Naapurissa puolestaan on ihmetelty, miten Suomi ja muut pohjoismaat ovat niin herkästi valmiita rajoittamaan kansalaisten oikeuksia. Sekä Suomessa että Ruotsissa, ja myös muissa Pohjoismaissa, valitut toimintatavat pohjautuvat maan kansalliseen käytäntöön, olemassa olevaan lainsäädäntöön, hallintotapaan ja historiaan.

Taloustoimet ovat Suomessa ja Ruotsissa olleet samansuuntaisia. On pyritty ensisijaisesti pelastamaan yrityksiä, jotta työpaikat säilyisivät kriisin yli. Molemmat maat ovat vahvistaneet niitä osia järjestelmistään joilla on pystytty vastaamaan kriisiin, ja johon on pystytty ripeästi reagoimaan valtion ja työmarkkinajärjestöjen puolesta. Myös Ruotsissa valtio ja työmarkkinajärjestöt ovat yhdessä neuvotelleet ripeitä toimia kriisin vaikutusten hillitsemiseksi.

Suomessa tähän kolmikantaisesti neuvoteltuun työkalupakkiin kuuluvat määräaikaiset muutokset työsopimus- ja yt-lakiin. YT-menettely- ja lomautusilmoitusaikaa on lyhennetty viiteen päivään. Lakimuutokset on myös viety määräajaksi osaksi työehtosopimuksia. Vastaavasti työntekijän pääsyä työttömyysturvan piiriin on laajennettu ja nopeutettu.

Ruotsissa ei ole aiemmin ollut lomautujärjestelmää. Se on yksi niistä toimista joista hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kriisitilanteessa. Ratkaisu eroaa kuitenkin merkittävästi Suomen järjestelmästä ennen kaikkea rahoituksen ja työajan lyhentämiseen liittyvien kannustimien osalta.

Ruotsissa on kokemusta työajan lyhennyksistä

Ruotsissa sovittiin vuonna 2013 eurokriisin seurauksena uudesta laista, jossa työaikaa voidaan taloudellisessa matalasuhdanteesta tai laman uhatessa lyhentää. Lakiin on myös kirjattu, ettei sitä voi ottaa käyttöön, jos toimista arvioidaan aiheutuvan yhteiskunnalle taloudellista haittaa tai toimet estävät rakennemuutosta.

Työajan lyhentämistä koskevan lain mukaan työntekijät, jotka tekevät 80 prosenttia normaalityöajastaan saavat 90 prosenttia palkastaan. Työnantaja maksaa palkasta 80 prosenttia ja valtio 10 prosenttia. Vastaavasti 60 prosenttista työaikaa tekevä työntekijä saa palkastaan 85 prosenttia. Työnantaja maksaa silloin 65 prosenttia ja valtio 20 prosenttia. Jos tekee 40 prosenttia normaalista työajasta, on palkka 80 prosenttia. Tällöin työnantaja maksaa 50 prosenttia ja valtio 30 prosenttia.

Lyhennetyn työajan järjestelyä voi jatkaa korkeintaan 12 kuukautta. Työnantaja hyötyy työajan lyhennyksestä, koska se auttaa pitämään kiinni osaavasta henkilökunnasta yli kriisin. Se auttaa yritystä myös palautumaan kriisin vaikutuksista nopeasti, kun talouden tilanne kääntyy taas suotuisaksi. Työajanvähennykset auttavat myös työnantajaa sopeutumaan supistuneeseen kysyntään. Valtio säästää työttömyysturvamenoissa, koska työajan lyhentämisen tukeminen tulee edullisemmaksi. Työntekijä säilyttää työpaikkansa, toimeentulo on turvattu ja hän voi todennäköisesti kriisin jälkeen jatkaa täysiaikaisesti omassa työtehtävässään kriisin jälkeen. Makrotalouden näkökulmasta ostovoima säilyy. Se luo vakauttaa talouteen ja auttaa ylläpitämän talouden toimintaa kriisitilanteen yli.

Koronakriisin myötä Ruotsin työmarkkinajärjestöt neuvottelivat uuden sopimuksen lomautusten mahdollistamiseksi. Merkittävä ero Suomen käytäntöön verrattuna on se, että valtio maksaa 75 prosenttia lomautuksen kustannuksista. Lomautusratkaisu on sopimuksessa rakennettu tavalla, joka kannustaa työnantajia pohtimaan ensisijaisesti työajan lyhentämistä lomautuksen sijaan. Työmarkkinajärjestöjen  ja hallituksen kesken on sovittu, että työntekijän palkka määräytyy työaikavähennyksen perusteella. Palkasta maksetaan 96 prosenttia, jos vähennys on 20 prosenttia, 94 prosenttia jos vähennys on 40 prosenttia ja 92,5 prosenttia jos vähennys on 60 prosenttia. Lomautuksen aikana työnantajan kustannukset voivat ruotsissa jopa puolittua. Uusi väliaikainen laki tuli voimaan 16.3. ja jatkuu vuoden 2020 loppuun. Työajan lyhennyksen ehdoista sovitaan työehtosopimuksissa.

Työajan lyhentämiseen kannustavien keinojen kehittäminen voisi tuoda myös Suomelle täydennystä olemassa olevaan keinovalikoimaan lomautusten rinnalle koronakriisiin vastaamiseksi. Osa-aikainen lomauttaminen sen nykymuodossa ei välttämättä houkuttele yrityksiä, koska tuntikohtaisen työpanoksen hinta ei siinä muutu.

 

Maria Häggman, STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö

***

Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille