Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen: Suomessa imetystä koskevan työaikalainsäädännön puuttuminen vaikeuttaa lasten oikeutta parhaaseen ravintoon

Kirjoittaja:

Elina Pekkarinen

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen piti alustuspuheenvuoron STTK:n naistenpäivän tilaisuudessa 6.3 Helsingin Musiikkitalolla.

Arvoisat kuulijat,

Lämmin kiitos kutsusta tähän arvokkaaseen tilaisuuteen. Koska asia on niin tärkeä, päätin tällä kertaa pitää kirjoitetun puheen. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yksi niistä tekijöistä, jotka merkittävällä tavalla vaikuttavat lasten hyvinvointiin, lasten oikeuksien toteutumiseen ja koko yhteiskunnan toimivuuteen.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on varmistaa, että lasten asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun on yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestöjen ja vastaavien muiden toimijoiden kanssa edistettävä lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Juuri sen tähden olen erityisen iloinen, että voin pitää teille tämän puheen.

Työni painopiste on Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon arvioinnissa ja edistämisessä. Tässä sopimuksessa työn ja perheen yhteensovittamista käsitellään etenkin 18 artiklassa, joka käsittelee vanhempien ja sopimusvaltion velvollisuuksia. Sopimuksen mukaan vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvusta ja kehityksestä. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, ettei tämä vastuu tarkoita sitä, että vanhemmat saisivat kasvattaa tai kohdella lapsiaan miten haluavat. Sopimuksen samassa kohdassa tähdennetään, että paitsi että vanhemmilla on vastuu lapsistaan, on lapsen edun määrättävä heidän toimintaansa.

Vanhemmat ovat siis lapsensa oikeuksien ensisijaisia edistäjiä ja sopimusvaltioiden on tuettava vanhempia tässä tehtävässä. Päivän teeman kannalta merkityksellisin on artiklan kolmas kohta. Siinä todetaan, että sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimiin taatakseen, että työssäkäyvien vanhempien lapsilla on oikeus hyödyntää heille tarkoitettuja lastenhoitopalveluita ja -laitoksia.

Käynnissä oleva perhevapaauudistus on reformi, jolta koko yhteiskunta odottaa paljon.

Suomessa on ymmärretty vanhempien työssäkäynnin merkitys ja naisten työelämään osallistuminen on osa hyvinvointivaltion kasvutarinaa. Jo 1940-luvulla luotiin lapsilisäjärjestelmä ja vanhemmuuden tukijärjestelmien rakenteet, joista perhevapaita merkittävästi pitennettiin jo 1970-luvun puolivälissä. Käynnissä oleva perhevapaauudistus on reformi, jolta koko yhteiskunta odottaa paljon. Lapsiasiavaltuutettu on muistuttanut, että reformin yhteydessä on tehtävä kattava lapsivaikutusten arviointi ja huomioitava palvelut, jotka edesauttavat perheiden työllistymistä. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu on yhtenä harvoista muistuttanut, että olemme sopimusvaltiona sitoutuneet edistämään rintaruokintaa.

Imettävien äitien oikeus taukoihin työpäivän aikana asialistalle?

Suomi ei edelleenkään ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n Äitiyden suojelukonventiota vuodelta 2000. Tähän sisältyy imettävien äitien oikeus taukoihin työpäivän aikana tai työajan lyhentämiseen. Suomalaisessa työaikalainsäädännössä ei kuitenkaan ole haluttu edistää lapsen oikeutta imetykseen ja äidin samanaikaista osallistumista työelämään.

Suomi ei edelleenkään ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n Äitiyden suojelukonventiota vuodelta 2000.

Tutkija Marika Kytölä kääntää Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissaan katseet Norjaan, joka on ratifioinut ILO:n konvention ja mahdollistanut äitien imetystauot. Norjassa kysymys lasten oikeudesta äidinmaitoon on nähty tasa-arvo- ja terveyspoliittisena kysymyksenä, joka on kannustanut äitejä palaamaan työelämään ja isejä kantamaan enemmän hoiva-vastuuta lapsistaan. Suomessa imetystä koskevan työaikalainsäädännön puuttuminen vaikeuttaa lasten oikeutta parhaaseen ravintoon, eikä toteuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitetta edistää rintaruokintaa.  Samalla se voi vaikeuttaa naisten siirtymistä työelämään.

Suomessa imetystä koskevan työaikalainsäädännön puuttuminen vaikeuttaa lasten oikeutta parhaaseen ravintoon

Varhaiskasvatuspalvelut ovat olleet naisten työssäkäynnin merkittävä mahdollistaja ja vuodesta 1996 myös lapsen subjektiivinen oikeus. Varhaiskasvatuspalvelut eivät kuitenkaan ole olemassa vain työelämää varten, vaan lapsen oikeuksien toteuttamisen vuoksi. Tästä Suomi sai muistutuksen viimeksi helmikuussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean julkistettua ratkaisunsa Lastensuojelun Keskusliiton marraskuussa 2016 tekemään järjestökanteluun Suomea vastaan, joka koski lapsen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittamista.

Komitean mukaan vuoden 2016 elokuun alusta Sipilän hallituksen toimesta voimaan tullut varhaiskasvatuslain muutos, jolla lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin 20 tuntiin viikossa ja kokoaikainen varhaiskasvatus myönnettiin pääsääntöisesti kokoaikaisesti opiskelevien tai työssä olevien vanhempien lapsille, oli uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan vastainen kaikilta kantelussa esitettyjen artikloiden osalta.

Varhaiskasvatus on tärkeä osa työ- ja perhe-elämän yhdistämistä

Paitsi että varhaiskasvatus on lasten oikeus vanhempien työssäkäynnistä riippumatta, on se toki tärkeä työ- ja perhe-elämän yhdistämistä mahdollistava tekijä. Laadukas ja saatavilla oleva varhaiskasvatus on tuoreiden tutkimusten mukaan merkittävä tekijä silloin, kun vanhemmat harkitsevat töihin paluuta.

Lapsiasiavaltuutettu on varhaiskasvatusoikeuden lisäksi esittänyt, että pienten koululaisten oikeus vuorohoitoon tulisi selvittää. Tällä hetkellä hyvin pienet lapset voivat joutua olemaan yksin iltoja ja öitä kotona vanhempien vuorotyön vuoksi.

On muitakin tekijöitä, jotka edistävät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Raskaussyrjinnän ehkäisy, sairaan lapsen hoitoon liittyvien käytäntöjen joustavuus, lapsen erityisen hoivan tarpeen huomioiminen, perhe-elämän kriisitilanteiden ymmärtäminen, työajan liukumat, työaikapankit ja loma-aikojen erityisjärjestelyt ovat mainitsemisen arvoisia seikkoja. Merkitystä on myös sillä, miten työntekijöiden lapsiin työpaikalla suhtaudutaan. Onko lapsella ja lapsen tarpeilla tilaa työelämässä?

Lasten vanhempien tukemisesta työelämään hyötyy koko yhteiskunta.

Haluan vielä kerran muistuttaa, että lasten vanhempien tukemisesta työelämään hyötyy koko yhteiskunta. Työssäkäynti edistää ylisukupolvista hyvinvointia, perheiden itsenäisyyttä ja moniarvoisuutta. Hyvinvoivat työntekijät ovat kuitenkin voimavara, joka mahdollistuu vain perhe-elämää tukemalla.

Kukaan ei jaksa hoitaa lapsia ja työtä samaan aikaan, jos palettia tukevat palvelut eivät ole kunnossa, palkka ei riitä elämiseen, jos työelämässä esiintyy kielteisiä asenteita työssäkäyviä vanhempia kohtaan tai jos lasten hyvinvoinnin turvaaminen tehdään työelämän taholta mahdottomaksi. Tällöin yhä useampi valitsee kotiin jäämisen, mikä ei lasten kannalta ole välttämättä lainkaan huono vaihtoehto, mutta joka on pidemmällä aikavälillä kestämätön ratkaisu niin perheen kuin yhteiskunnan kannalta. Toisaalta kolikolla on toinenkin puoli. Valitettavasti moni lapsi kokee, ettei vanhemmilla ole heille riittävästi aikaa. Yksi syy tähän on vaativa työelämä ja etenkin isien tekemät ylityöt.

Lapsen oikeuksien edistämisen nimissä toivon, että työ- ja perhe-elämän edistämiseen sitoudutaan niin rakenteiden, asenteiden kuin yksittäisten ihmisten tekojen tasolla.

Hyvää naistenpäivää! Kiitos.

[1] Marika Kytölä (2019) Oikeus imettää? Imetyksen ja työelämän yhteensovittaminen. Oikeus-lehti 2/2019.

[2] https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/euroopan-sosiaalisten-oikeuksien-komitea-antoi-suomelle-langettavan-paatoksen-lasten-varhaiskasvatusoikeuden-rajoittamisesta

[3]Sanna Moilanen, Eija Räikkönen & Maarit Alasuutari (2019) Sopivat työajat ja lastenhoitoratkaisut voivat helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista pienten lasten äitien palatessa töihin. Child Care -tutkimushankkeen artikkeleita. 

Ajankohtaista

28.11.2020

Yhteinen vetoomus: Työterveyden mukaanotto on avain koronarokotusten onnistumiseen

Lue
27.11.2020

Pelastusalan työhyvinvointi edellyttää työaikalain palauttamista ennalleen

Lue
27.11.2020

SuPerin edustajisto: Vanhustenhoidossa on noudatettava lakia

Lue
27.11.2020

Syntyvyyskö tasa-arvoasia?

Lue
26.11.2020

SuPerin edustajisto: Hoitoalan henkilöstön terveys on keskeinen tekijä koronakriisin hoidossa

Lue
25.11.2020

Von der Leyenin lupaus palkka-avoimuudesta jäi koronan jalkoihin

Lue
25.11.2020

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Lue
25.11.2020

Lakko alkoi Kotidatassa – Pro tuomitsee rikkurityövoiman käytön

Lue