Onko Suomen koulutusjärjestelmä future proof?


Elinikäinen oppiminen

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tuoreen raporttinsa Continuous Learning in Working Life in Finland  jatkuvan oppimisen mahdollisuuksista ja kehittämiskohteista Suomessa. OECD tuo voimakkaasti esille juuri työikäisten osaamistason noston.

Digitalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat työn tekemisen tapoja. Muutos koskettaa tavalla tai toisella kaikkia toimialoja, työpaikkoja ja työntekijöitä.

Tiedämme, että työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Digitalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat työn tekemisen tapoja. Muutos koskettaa tavalla tai toisella kaikkia toimialoja, työpaikkoja ja työntekijöitä. Työmarkkinoiden polarisaatio näkyy erityisesti keskipalkkaisten töiden osuuden suhteellisena vähenemisenä. Osaamistason nosto ei siis koske vain kaikkein matalammin koulutettuja henkilöitä, vaan myös aivan tavallisia koulutettuja ammattilaisia.

Työmarkkinoiden polarisaatio näkyy erityisesti keskipalkkaisten töiden osuuden suhteellisena vähenemisenä.

Hallitus käynnisti ohjelmansa mukaisesti jatkuvan oppimisen uudistuksen syksyllä 2019. Valmistelua on tehty parlamentaarisessa työskentelyssä kaikkien eduskuntapuolueiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. STTK pitää erittäin tärkeänä, että uudistus johtaa nykyistä strategisempaan työhön jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Työikäisten osaamisen kehittämisen pitää olla yli vaalikausien ylettyvä tavoite.

Tulevaisuudessa pitää voida yhdistää työ ja oppiminen

Suomessa on lähtökohdiltaan hyvä koulutusjärjestelmä, jonka osallistumisaste on kansainvälisesti verraten korkea. Nyt meidän on rehellisesti pohdittava, onko järjestelmämme myös tulevaisuuden kestävä (future proof) ja riittääkö se pitämään huolta Suomen hyvinvoinnista, kilpailukyvystä, tuottavuudesta ja osaamisesta, kun osaamisen kehittämisen tarve on tunnistettu myös kaikkialla muualla maailmassa.

Uusien tutkintoportaiden sijaan meidän tulisi vahvistaa tutkintojen modulaarisuutta ja lisätä joustavia tapoja täydentää osaamista.

Uusien tutkintoportaiden sijaan meidän tulisi vahvistaa tutkintojen modulaarisuutta ja lisätä joustavia tapoja täydentää osaamista. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää pystyä yhdistämään työ ja oppiminen sekä huomioida erilaiset tavat oppia. Oppisopimuskoulutus on toiminut tässä hyvin ammatillisella toisella asteella. Nyt meillä on erinomainen mahdollisuus pohtia oppisopimusmallia korkea-asteen koulutuksessa. Konkreettinen tapa edetä olisi käynnistää pilotteja työvoimapulasta kärsivillä ja nopeasti muuttuvilla aloilla kuten varhaiskasvatuksessa.

Nyt meillä on erinomainen mahdollisuus pohtia oppisopimusmallia korkea-asteen koulutuksessa.

OECD kiinnittää huomiota myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden heikompiin mahdollisuuksiin nostaa osaamistasoaan. Yksi tapa parantaa näitä mahdollisuuksia olisi vahvistaa erikoisammattitutkintojen asemaa tutkintojärjestelmässä. Se vaatisi ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen tiiviimpää yhteistyötä tutkintojen järjestämisessä ja kehittämisessä.

Suomi jää koulutusinvestoinneissa jälkeen

Keskustelu rahasta on ollut Suomessa myös jatkuvan oppimisen rahoituksen osalta vaikeaa.
Viime viikolla työnantajajärjestö linjasi, että yritykset eivät ole valmiita lisäämään rahoitusosuuttaan jatkuvan oppimisen kustannuksista. Vastakkainasettelun vahvistaminen ei valitettavasti auta ratkaisemaan Suomea vaivaavaa osaajapulaa.

OECD:n raportissa kiinnitetään aivan oikein huomiota siihen, että tällä hetkellä Suomi jää koulutusinvestoinneissa muista maista jälkeen. Vaikka yritysten rooli osaamisen rahoittamisessa on merkittävä, myös yritysten panostukset jäävät meillä EU-maiden keskiarvon alapuolelle.

Yksilön näkökulmasta koulutukseen käytetty aika on merkittävä investointi, jolle on vaikea laskea hintalappua. Myös yhteiskunta tekee yritysten osaamisen kehittämisen osalta merkittäviä kädenojennuksia. Esimerkiksi avoin ammattikorkeakouluopetus on jopa yrityksen henkilöstön tarpeisiin räätälöitynä ilmaista.

Suomessa tiedämme, että mahdollisuudet osallistua osaamisen kehittämiseen työajalla jakautuvat hyvin epätasaisesti. Osaamisen systemaattisessa ja ennakoivassa kehittämistä on työpaikoilla vielä paljon parannettavaa. Osaamisen kehittäminen ei ole suunnitelmallista, esim. henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia ei tehdä ja osaamisen kehittäminen jakautuu epätasaisesti henkilöstöryhmien kesken. Vähiten koulutettujen pääsy koulutukseen on työuran aikana kaikkein heikointa. On yhteinen haaste pohtia, miten asenteita muutetaan ja motivaatiota rakennetaan niin työntekijä kuin työnantajapuolellakin oppimismyönteisemmiksi, kaikissa työntekijäryhmissä, kaikilla toimialoilla.

Jatkuvan oppimisen järjestelmän tulee joustaa erilaisiin tarpeisiin

Jatkuvan oppimisen järjestelmältä edellytetään tulevaisuudessa työelämän murroksessa hyvin joustavaa kykyä tuottaa koulutusta erilaisiin tarpeisiin. Nykyisin noin 5 000 ulkomaan kansalaista suorittaa Suomessa vuosittain korkeakoulututkinnon. STTK:n ja Arenen mielestä määrä pitäisi nelinkertaistaa, ja valmistuneista valtaosa tulisi saada työllistymään Suomeen.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä osaajia, jotka täydentävät olemassa olevaa tutkintoaan vastaamaan suomalaisen työelämän edellytyksiä. Tämä työmarkkinoiden kansainvälistyminen on välttämätöntä, jotta voimme vastata väestörakenteen muutokseen ja huoltosuhteen haasteisiin.

Taina Vallander

***

STTK: Osaamistason nosto ulotettava työikäisiin