Lakot ja muut työtaistelumuodot ovat laillisia työkaluja työehtosopimusneuvottelun vauhdittamiseksi. Työnantajajärjestöt ovat julkisuudessa paheksuneet lakkoja etenkin niiden aiheuttamien kustannusten vuoksi. Ilman työnantajille koituvia kustannuksia lakko olisikin melko tehoton työkalu. Työnantajien tapa kuitenkin on liioitella lakon kustannuksia yleisen mielipiteen kääntämiseksi lakkoilua vastaan.
Työnantajat päätyvät valtavilta kuulostaviin lakkojen kustannuksiin käyttämällä laskutapaa, jota itse kutsun nimellä ”0, 0, 1”.
Numerot kuvaavat lakon kustannusvaikutusten jakautumista kolmeen tekijään. Yhteensä tekijät summautuvat 100 prosenttiin eli ykköseen. Lakon kustannusvaikutusten tekijät vastaavat kysymyksiin: Kuinka suuri osa lakon aikaisesta tuotannosta
- voidaan kuroa umpeen ilman lisäkustannuksia (esimerkiksi huoltotöitä ajoittamalla)
- voidaan kuroa umpeen lisätöillä (esimerkiksi ylityöt) tai
- ei voida kuroa umpeen?
Työnantajien lähtökohtana ”0, 0, 1” siis tarkoittaisi, että kaikki lakon aikainen tuotanto on pysyvästi menetettyä tuotantoa, eikä sitä voida kuroa umpeen. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) laskee tällä menetelmällä vientiteollisuuden kahden viikon lakon kustannukseksi jopa 600 miljoonaa euroa bruttokansantuotteella mitaten ja Metsäteollisuus puhuu omalta osaltaan lähes miljardin euron tuotannonmenetyksistä.
Vientiteollisuuden lakon kustannus 40 miljoonaa euroa eri laskutavalla
Havainnollistaakseni lakon kustannusvaikutusten laskentatavan merkitystä käytän itse laskutapaa ”0, 1, 0”.
Ensimmäinen nolla tarkoittaa sitä, että tämä – kuten työnantajankin laskutapa – lähtee siitä oletuksesta, että varastoja ei voida käyttää, vapaata kapasiteettia ei ole käytössä, huoltotöitä ei voida ajoittaa lakon ajaksi eikä töitä voida ylipäätään mitenkään järjestellä uudelleen normaalin työajan puitteissa tapahtuvaksi.
Jos voitaisiin, lakolla ei olisi mitään kustannusvaikutuksia.
Laskutapani olettaa, että lakon aikainen tuotannon menetys voidaan kuroa umpeen lisätöillä. Siksi toinen numero on ykkönen. Lakon aikana ei siis menetetä tuotantoa pysyvästi ja siksi viimeinen numero on nolla eikä ykkönen, kuten työnantajajärjestöjen laskelmissa.
Tällä laskentatavalla päädytään siihen, että aiemmin kuvaamani sama vientiteollisuuden kahden viikon lakon kustannus onkin vajaa 40 miljoonaa euroa eikä huikea työnantajan laskema 600 miljoonaa. Siitä puolestaan Metsäteollisuuden osuus on noin 16 miljoonaa euroa – väitetyn miljardin sijaan. Eroa työnantajien laskelmiin on siis jopa monikymmenkertaisesti.
Laskin aiemmin samalla menetelmällä joulukuun 2019 teollisuuden lakon vaikutuksia ja päädyin samansuuntaisiin tuloksiin.
Lakkojen kustannusten sijaan keskitytään neuvottelemiseen
Ei ”0, 1, 0” -laskentatapakaan anna ehdottoman oikeaa vastausta lakon kustannuksista. Hyvin todennäköisesti lähes jokaisen lakon vaikutukset jakautuvat useamman tekijän kesken, joten jokainen luku on desimaali nollan ja ykkösen väliltä. Kirjoitukseni tarkoitus ei olekaan esittää yhtä oikeaa laskutapaa vaan havainnollistaa, kuinka työnantajat liioittelevat lakkojen kustannuksia tarkoitushakuisella laskentatavalla.
Työnantajien laskelmissa on myös paradoksi. Jos lakon kustannukset todella ovat niin suuret kuin työnantajat ilmoittavat, eikö silloin olisi lähes aina paljon edullisempaa suostua työntekijöiden vaatimuksiin kuin maksaa lakon kustannukset? Koska työtaistelut toisinaan toteutuvat, sekin osoittaa työnantajien liioittelevan lakkojen kustannuksia.
Lakkojen kustannusten kauhistelun sijaan pitäisikin keskittyä itse asiaan – siis työehdoissa kiistaa aiheuttaviin asioihin. Keskittymällä niihin vältyttäisiin parhaiten työtaistelu-uhilta, lakoilta ja mahdollisilta kustannuksilta. Työntekijöiden – ja myös työnantajien – työtaistelumahdollisuus kuuluu jokaiseen järjestäytymisvapautta kunnioittavaan oikeusvaltioon. Lakkojen kustannusten liioittelu vie huomion epäolennaisuuksiin, kun oleellista olisi sopia työehdoista neuvotellen.
Patrizio Lainà
STTK:n pääekonomisti
***
5.12.2019 Teollisuuden lakolla tuskin vaikutusta liikevaihtoon tai BKT:hen
Q & A: Mikä on lakko? Mikä on työsulku? Entä työtaistelu? Mitä eroa niillä on?