Joulutoive uudelle hallitukselle: Enemmän vauhtia, vähemmän vaarallisia tilanteita


Sunnuntaina on taas talvipäivänseisaus, aurinko alimmillaan ja päivä lyhimmillään. Päivän lyhyyttä korostavat harmaat ja tihkusateiset päivät sekä lumeton maa. Näin joulun kynnyksellä voisi toivoa, että saisimme koko maahan lunta ja valkean joulun.

Syksy on ollut poliittisesti erittäin vaiherikas – vauhtia ei ole puuttunut

Syksy on ollut poliittisesti erittäin vaiherikas eikä siitä ole puuttunut vauhtia sen paremmin kuin vaarallisia tilanteitakaan. Työmarkkinoilla on myös koettu monenlaista ja kierroksen avaus on antanut odottaa syntymistään normaalia huomattavasti pitempään.

Työmarkkinoilla on myös koettu monenlaista ja kierroksen avaus on antanut odottaa syntymistään normaalia huomattavasti pitempään.

Kirjoitin juhannuksen alla, että maahan oli kevään vaalien jälkeen saatu uusi hallitus, jonka ohjelma sisälsi kiitettävästi STTK:n ajamia kärkitavoitteita ja että olimme varsin tyytyväisiä lopputulokseen. Moni työelämään, osaamiseen, tasa-arvoon, sosiaaliturvaan, elinkeinopolitiikkaan ja ilmastonmuutokseen liittyvä tavoitteemme oli kirjattu ohjelmaan – ei tietenkään aivan siinä muodossa kuin niitä sinne ajoimme, mutta kuitenkin.

Pääministeri Antti Rinteen juhannuksen alla muodostettu hallitus joutui eroamaan hyvin vaiherikkaiden tapahtumien seurauksena ja pari viikkoa sitten Suomi sai uuden, pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen.

Uusi hallitus jatkaa työtään edellisen hallituksen ohjelmalla. Nyt vain sopii toivoa, että hallitukseen syntyy nopeasti hyvä ja luottamuksellinen työilmapiiri, jotta se kykenee toteuttamaan hyvää ohjelmaansa paremman ja tasa-arvoisemman Suomen saavuttamiseksi. Eli toivon enemmän vauhtia ja vähemmän niitä vaarallisia tilanteita.

Nyt vain sopii toivoa, että hallitukseen syntyy nopeasti hyvä ja luottamuksellinen työilmapiiri, jotta se kykenee toteuttamaan hyvää ohjelmaansa paremman ja tasa-arvoisemman Suomen saavuttamiseksi.

Talouteen ja työllisyyteen liittyvät haasteet ovat hallituksella täysin samat kuin edeltäjällään eikä niitä hoideta sekavalla politiikalla vaan yhteistyöllä. Hallitusohjelman suurimmat haasteet ja samalla epävarmuustekijät liittyvät 75 prosentin työllisyysasteen ja 60 000 työllistyneen saavuttamiseen sekä tulevien vuosien talouskasvuun.

Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi edellinen hallitus asetti useita kolmikantaisia työryhmiä, joissa mietitään muun muassa maahanmuuttoa, koulutusta, työttömyysturvaa, paikallista sopimista ja perhevapaauudistusta. Tehtävä ei ole helppo ja vaikeammaksi se muuttuu, kun talouskasvu viimeisten ennusteiden valossa hidastuu. Talous kuitenkin edelleen kasvaa.

Keväällä arvioidaan työllisyysryhmien toimet

Maan hallituksen ensi kevään kehysriihi on ensimmäinen todellinen virstanpylväs arvioida, riittävätkö työryhmien pohjalta sovitut toimet vai tarvitaanko kokonaan uusi rytmi. Jos työllisyys ei kehity toivotulla tavalla, helppoja ratkaisuja ei ongelman ratkomiseen ole tiedossa. Hallitus ryhtynee tarvittaviin toimenpiteisiin viimeistään ensi syksyn budjettiriihessä.

Merkittävin toimi työllisyysasteen nostamiseksi on käynnissä oleva työmarkkinakierros.

Merkittävin yksittäinen toimi työllisyysasteen nostamiseksi, uusien työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun turvaamiseksi on käynnissä oleva työmarkkinakierros.

Syksyn työmarkkinakierros on edennyt pitkälti jo aikaisemmin esittämän arvioni mukaisesti – pois lukien Postin työmarkkinakärhämä, joka tuli odottamatta ja yllättäen. Kierroksen kolme isoa haastetta ovat sopimusten eriaikaisesta päättymisestä johtuva erittäin pitkä neuvotteluaika, aikaisempiin vuosiin verrattuna matalampi talouskasvu ja kiky-sopimuksen perintö.

Perinnöistä kaikkein vaikein on kiky-sopimuksessa sovittu ja eri toimialoilla eri tavoin sovellettu vastikkeeton 24 tunnin vuosityöajan pidentäminen. Sen poistaminen ilman kustannusvaikutusta on noussut sopimuskierroksen tähänastiseksi akilleen kantapääksi.

Talveen venyneen neuvottelukierroksen haasteellisuutta on lisännyt työnantajien esittämät merkittävät sopimusheikennykset.

Talveen venyneen neuvottelukierroksen haasteellisuutta on lisännyt työnantajien esittämät merkittävät sopimusheikennykset, joita joudutaan siivoamaan pois neuvottelupöydästä. Neuvotteluiden ilmapiiriä ovat osaltaan kiristäneet työnantajien vaatimukset liittyen muun muassa ay-jäsenmaksujen perintään ja lakko-oikeuteen.

Keväällä odottavat myös julkisen sektorin neuvottelut

Talvea seuraa kevät ja sen myötä päästään julkisen sektorin neuvottelujen ratkaisuhetkiin. Ennakkopuheiden valossa siellä tulee olemaan erittäin tiukka neuvotteluasetelma. Sen yhteydessä on hyvä muistaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman julkisen alan koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Tämän varmistamiseksi meidän on huolehdittava oikeudenmukaisesta palkkauksesta ja säällisistä työolosuhteista.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman julkisen alan koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä.

Kuluneen työmarkkinasyksyn osalta on todettava, että vastakkainasettelu näyttää lisääntyneen, puheet ovat kovia ja mielipiteet jyrkkiä, neuvottelupöydissä on vaikeaa, lakonuhkia ja toteutuneita työtaisteluita riittää ja henkilökemiatkaan eivät oikein näytä käyvän yksiin.

Ei politiikkakaan ole enää entisenlaista. Gallupien perusteella kansa näyttää menettäneen luottamuksensa perinteisiin puolueisiin ja äänestäjät ovat jatkuvassa liikkeessä. Vaaleissa haetaan vaihtoehtoa vallitsevalle politiikalle, mutta kun valta sitten on vaihtunut, tyytymättömyys nostaa nopeasti päätään. Demokratia tuntuu olevan jonkinlaisessa kriisissä ja jokaisella puolueella on mietittävää sen suhteen, miten luottamus politiikkaan palautetaan. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Siksi on tärkeää, että se on niin hyvässä kunnossa kuin mahdollista.

Demokratia tuntuu olevan jonkinlaisessa kriisissä ja jokaisella puolueella on mietittävää sen suhteen, miten luottamus politiikkaan palautetaan.

Joulu on hyvän tahdon aikaa. Siksi se on hyvä hetki pysähtyä miettimään, että tällaisen Suomenko me haluamme. Epäluottamuksen, riitelevän ja vastakkainasettelua lietsovan Suomen?

Osaava koulutettu kansa, laaja tasa-arvo, vahva hyvinvointivaltio, erittäin turvallinen yhteiskunta – siis huikea suomalainen menestystarina – on vuosikymmenten saatossa luotu yhteistyöllä rakentaen ja sopien, ei keskenään riidellen tai sotien. En millään halua uskoa, että Suomen tarinaa jatkossakaan kirjoitetaan riitelyn kautta ajatuksella, että tapellaan – ja sitten voittaja vie kaiken.

Käsitys oikeudenmukaisuudesta koetuksella

Kestämme vaikeuksia ja vaikeita aikoja, kun asiat perustellaan meille ja koemme, että ongelmia ratkotaan reilusti ja oikeudenmukaisesti.

Meissä suomalaisissa asuu syvässä käsitys oikeudenmukaisuudesta. Kestämme vaikeuksia ja vaikeita aikoja, kun asiat perustellaan meille ja koemme, että ongelmia ratkotaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Työmarkkinatoiminnassa viime vuosien heikon talouden oloissa tämä on näkynyt esimerkiksi erittäin matalina palkankorotuksina, korotettuina maksuina ja työajan pidentämisenä. Heikennykset on nieltyä pitkin hampain, mutta uskoen, että jos se on yhteisen isänmaan etu, se on tehtävä. Valitettavasti olemme jälkeenpäin saaneet huomata, että ei se ole mennyt reilusti ja oikeudenmukaisesti.

Toivotan kaikille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2020!

Antti Palola