Ilmastokokouksen päätös oli laiha – Onneksi EU tarttuu härkää sarvista


Ilmastonmuutosta käsittelevä kokous Madridissa

Amerikkalainen Time-lehti valitsi ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin viime viikolla vuoden henkilöksi. Valinnan ajoitus osui sopivasti Madridissa pidetyn YK:n ilmastokokouksen viimeiselle viikolle, johon myös Thunberg osallistui puhujana. Perusteluissaan Time kuvasi, miten nuori Thunberg on onnistunut vuoden aikana kääntämään maapallon tulevaisuuteen liittyvän vaimean huolen kansanliikkeeksi, joka vaatii globaalia muutosta.

Emme voi elää, kuin huomista ei olisi, koska huominen on”, Thunberg totesi Time-lehden Vuoden henkilö -haastattelussa. Hänen kommenttiinsa kiteytyy hyvin ilmastonmuutokseen liittyvä sukupolvien välinen ajatuskuilu. Toisilla tulevaisuutta on potentiaalisesti jäljellä enemmän kuin toisilla. Siksi myös huoli oman elämän edellytyksistä on erityisen voimakas juuri lapsilla ja nuorilla. Vaikka Thunbergin esimerkki on innoittanut yli sukupolvirajojen, ennen kaikkea lapsille ja nuorille se on luonut näkemyksen, että vaikuttaminen ei koske vain aikuisia ikäryhmiä. Kaikilla on oikeus tulla kuulluksi ja jopa velvollisuus vaikuttaa omaa tulevaisuuttaan koskeviin päätöksiin.

 Osallistujamaiden kunnianhimon taso oli laskenut

Madridin ilmastokonferenssi päättyi 14.12.2019 varsin laihoin tuloksin. Osallistujamaiden kunnianhimon taso oli laskenut entisestään. Sopu jäi edelleen saavuttamatta esimerkiksi kaikkein tärkeimmästä vipuvoimasta, eli markkinamekanismisäännöistä. Palkansaajakeskusjärjestöjen edustajana Suomen ilmastodelegaatiossa mukana ollut STTK:n asiantuntija Leila Kurki kiteytti kokouksen saldon: ”Maailman johtajat eivät kyenneet ottamaan vastuuta tulevaisuudesta.” Oikeudenmukainen siirtymä, eli ihmisoikeudet ja toimeentulon turvaaminen uudessa hiilineutraalissa taloudessa unohtuivat keskustelussa lähes kokonaan.

Viesti tuntuu lohduttomalta, mutta globaalin sopimuksen takkuilun ei tarvitse, eikä pidä hidastaa yksittäisten maiden ja alueiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hyvää esimerkkiä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vaikutuksiin varautumisessa näyttää Kalifornian osavaltio, joka kulkee aivan omia edelläkävijän polkujaan suhteessa muihin Yhdysvaltojen osavaltioihin sekä liittovaltion politiikkaan. Vauras Kalifornia kehittää teknologiaa sekä toiminta- ja ratkaisumalleja, joita myös muut voivat hyödyntää.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, eli ihmisten tulevaisuuden suojaaminen edellyttää edelläkävijöiden esimerkkiä

Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen, eli ihmisten tulevaisuuden suojaaminen edellyttää edelläkävijöiden esimerkkiä. Palkansaajat ovat globaalisti vaatineet niin sanotun oikeudenmukaisen siirtymän ja ihmisten toimeentuloon liittyvän muutosturvan huomioimista osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämä on keskeistä, jotta keinot ja tavoitteet koetaan laajasti oikeudenmukaisiksi, eivätkä ilmastonmuutoksen maksumiehiksi joudu kaikkein heikoimmat ihmisryhmät. Maailman varallisuuden epätasainen jakautuminen nostaa vauraiden maiden ja alueiden painoarvoa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on 10,7 tonnia. Yhden intialaisen taas 1,8 tonnia. Vauraus velvoittaa meitä myös globaalien ratkaisujen etsimiseen, koska köyhimpien maiden on huomattavasti meitä vaikeampaa niitä tuottaa.

Viime viikon myönteisestä uutisesta vastasi Euroopan uusi komissio, joka julkaisi kunnianhimoisen Green New Deal -ohjelman (vihreän kasvun ohjelma). Se pitää sisällään sitoutumisen hiilineutraalisuuteen 2050 mennessä sekä suunnitelman oikeudenmukaisesta siirtymästä. Ohjelma tulee vaikuttamaan konkreettisesti EU-kansalaisten arkeen, tuottaa avauksia osaamisen kehittämiseen jne. Ajatus ei ole globaalisti, eikä Euroopassakaan uusi, mutta kokonaisen maanosan selkeä hiilineutraalisuustavoite asettaa riman korkealle. Pallo komission vihreän kasvun ohjelman toteutumisessa on nyt jäsenmailla.

Taina Vallander
johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen