Uusi vuosi alkaa räiskyen – myös työmarkkinoilla

Sopimuskierros 2019

Uuden vuoden kunniaksi järjestetään perinteisesti näyttäviä ilotulitustapahtumia ympäri Suomea. Värikkäitä raketteja ammutaan taivaalle luomaan iloista tunnelmaa. Samalla toivotetaan onnea ja menestystä alkavaan uuteen vuoteen.

Siirrymme kokonaan uudelle vuosikymmenelle. Se alkaa myös työmarkkinoilla melko räiskyvissä, mutta ei kovin iloisissa – tai ainakaan seesteisissä – merkeissä. Haasteita riittää lisäksi niin työllisyyden parantamisen kuin työelämän kehittämisen saralla.

Työmarkkinaneuvotteluja on käyty alkusyksystä lähtien useissa pöydissä. Työnantajat lähtivät neuvotteluihin selkeä vientivetoinen malli mielessä, vaikka tällaisesta mallista ei ole yhteisesti sovittu. Vientivetoista mallia puolsi julkisuudessa myös valtakunnansovittelija jo ennen neuvottelukierroksen alkua.

Työnantajien tuomat heikennysesitykset ovat olleet rajuja

Julkisuudessa esillä olleet työnantajien neuvottelupöytiin tuomat heikennysesitykset ovat olleet poikkeuksellisen rajuja. On esitetty merkittäviä työehtojen heikennyksiä ja isoja periaatteellisia sopimusjärjestelmän kannalta keskeisiä muutoksia.

On esitetty merkittäviä työehtojen heikennyksiä ja isoja periaatteellisia sopimusjärjestelmän kannalta keskeisiä muutoksia.

Jumiutuminen palkattomaan työajan pidennykseen on työnantajapuolella ollut harvinaisen ehdotonta ottaen huomioon, että työehtosopimusten päättyessä kaikki asiat ovat yleensä neuvoteltavissa ja kokonaisuus on yleensä kompromissi. Kilpailukyvyn, talouden ja työllisyyden kannalta olisi olennaisempaa tarkastella kokonaisuutta ja sitä, mikä merkitys esimerkiksi työajoilla kokonaisuudessaan, töiden järjestelyillä, osaamisella ja työhyvinvoinnilla on.

Ostovoiman turvaaminen on palkansaajille merkittävä ja koko yhteiskuntaa hyödyttävä tavoite palkkaratkaisuissa. Nyt ostovoima turvataan vain työmarkkinapöydissä, koska yhteensovittamista veropolitiikkaan ei tehdä, kuten keskitettyjen ratkaisujen aikana.

Työnantajat ovat kritisoineet voimakkaasti sopimuksettoman ajan laillisia työtaisteluita niiden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen ja mainehaittojen takia. Työnantajapuolen julistaman työsulun taloudellisia vahinkoja tai mainehaittoja työnantajat eivät ole katsoneet olevan olemassakaan.

Työsulun taloudellisia vahinkoja tai mainehaittoja työnantajat eivät ole katsoneet olevan olemassakaan.

Sovittelutoiminta on ollut käsittämättömän hidasta ottaen huomioon jo nyt alkaneet useat työtaistelut ja niiden uhat. Paineen luomisen tarvetta neuvotteluosapuolille ja aktiivista sovitteluhalukkuutta, ei valtakunnansovittelijan toimistossa valitettavasti näytä olevan. Tämä on kuitenkin se keskeisin ja tärkein valtakunnansovittelijan tehtävä.

Sopimuksia ei synny työnantajien yksipuolisella sanelulla

Työnantajien harkintakykyä ja neuvottelutaktiikkaa on myös pakko kummastella. Työnantajien toiminta liittokierroksella on muistuttanut valitettavan paljon sitä, mikä on suuri ongelma myös paikallisessa sopimisessa käytännössä. Sopimuksia ei synny työnantajien yksipuolisella sanelulla.
Luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista Elinkeinoelämän keskusliitto pienensi omaa mandaattiaan työmarkkinakysymyksissä. Samalla työnantajat ilmeisesti olettivat, että vientivetoinen malli syntyy itsestään – eli tarkemmin sanottuna työnantajien yksipuolisella sanelulla. Ei synny.

Työnantajat ilmeisesti olettivat, että vientivetoinen malli syntyy itsestään – eli tarkemmin sanottuna työnantajien yksipuolisella sanelulla. Ei synny.

Suomalaisen sopimusjärjestelmän vahvuus on ollut keskinäinen kunnioitus, pitkäjänteisyys ja ratkaisuhakuisuus. Äärimmäisyyksiin meneviä selkävoittoja ei työmarkkinoilla ole kannattanut tavoitella, sillä se harvoin johtaa hyvään lopputulokseen. Neuvottelupöytään on nimittäin istuttava jatkossakin.

Rapistuva luottamus ei varmastikaan ole sopimusjärjestelmän kehittämisen eikä myöskään Suomen etu. Viisautta olisi käydä keskustelua siitä, millä mallilla ja miten palkkaratkaisuja Suomessa jatkossa kannattaa tehdä. Mutta sen aika on tämän liittokierroksen jälkeen.

Onnea ja menestystä uuteen vuoteen täytyy toivoa myös työmarkkinoille ja sopimusyhteiskuntaan.

Katarina Murto
STTK:n johtaja

***

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue