STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava

Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut.
– Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista. Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvioi järjestön edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä.

Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta ja mahdollisia uudistamistarpeita.
– Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen.

Sopimusshoppailu vastenmielistä

Syksyn postilakon myötä esiin nousi jälleen sopimusshoppailu, eli työnantajan pyrkimys siirtää työntekijöitä halvemman sopimuksen piiriin. Vastaavaa on tapahtunut myös STTK:n kentässä, kun Turun kaupungin omistama yritys oli siirtämässä työntekijöitä huomattavasti halvemman sopimuksen piiriin. Työriita päättyi paikalliseen neuvotteluratkaisuun.

STTK pitää sopimusshoppailua vastenmielisenä ilmiönä.
– Kun työehtoja halpuutetaan ja palkkoja alennetaan, on täysin ymmärrettävää, että ammattiliitot eivät tällaista polkumyyntiä hyväksy. Palkalla on voitava tulla toimeen.

Palola myös hämmästelee työnantajapuolen suoraviivaisia laskelmia siitä, miten paljon työtaisteluissa menetetään rahaa tai millaisia mainehaittoja lakot aiheuttavat.
– Lakot ovat aina merkki siitä, että neuvotteluissa on epäonnistuttu. Lakot ovat työntekijöille äärimmäinen keino puolustaa oikeuksiaan ja ajaa tavoitteitaan. Sen sijaan, että työnantajat laskevat euroja heidän pitäisi keskittyä syihin, jotka johtavat työtaisteluihin – laillisiin tai laittomiin, hän kehottaa.

Kuluneena syksynä on Palolan mielestä jälleen kerran saatu valitettavia esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun poliitikot sotkeutuvat työmarkkinaneuvotteluihin.
– Ymmärrämme talouteen ja työllisyyteen liittyvät puolueiden motiivit, mutta neuvon silti politiikkoja pysymään erossa työmarkkina-asioista. Vuoropuhelua toki tarvitaan, koska maailman ja työmarkkinoiden muutos kiihtyy. Kolmikantainen valmistelu turvaa vuoropuhelun ja sen kautta luottamuksen päätösten oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen.

Vientivetoisen mallin rinnalla työnantajat ovat halunneet lisää paikallista sopimista. STTK:lle tämä kelpaa, kunhan se tapahtuu hallitusti työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.
– Muuttuvassa työelämässä olisi paljonkin paikallisesti sovittavaa esimerkiksi työaikojen, työhyvinvoinnin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen osalta. Jos työnantajat haluavat ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset, se ei meille käy. Paikallista sopimista edistetään parhaiten vahvalla ja laajalla luottamusmiesjärjestelmällä, Palola sanoo.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

***

Puheenjohtaja Antti Palolan puhe edustajistossa 12.12.2019.

Ajankohtaista

29.9.2020

Yritysten yhteenlasketut voitot yhä ennätystasolla

Lue
28.9.2020

SuPerin Paavola: Uusi tehtävänjako vanhustenhoidossa tulee voimaan heti – asiakas tulee hoidon keskiöön

Lue
28.9.2020

Jyty: Oulun koulusihteerien työtä ei tule ulkoistaa Monetralle

Lue
28.9.2020

Palkansaajakeskusjärjestöt: Hallituksen kunnioitettava itse asettamiaan aikatauluja

Lue
25.9.2020

STTK: Sote-uudistuksen toimeenpanoa kiirehdittävä alueellisella yhteistyöllä

Lue
24.9.2020

Nordea vähentää jälleen henkilökuntaa

Lue
24.9.2020

Tehy: Sotelakiesitys mahdollistaa peruspalveluiden parantamisen, toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa purkaa

Lue
23.9.2020

JHL ja Jyty vastustavat Oulun törkeitä ulkoistamissuunnitelmia – ateria- ja puhtauspalvelut vuorokauden lakkoon

Lue