Työpaikkojen sisäilmaongelmat koskevat laajasti koko yhteiskuntaa

Työpaikkojen sisäilmaongelmat

Vietämme valtaosan elämästämme sisätiloissa. Ilmalla, jota hengitämme, on suuri merkitys terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Heikko sisäilman laatu on yksi suurimmista ympäristö- ja terveysongelmista Suomessa. Kosteus- ja homeongelmat ovat vakavimpia sisäilmaongelmia työpaikoilla ja ne ovat valitettavan yleisiä suomalaisessa rakennuskannassa.

Kaikilla on oikeus terveelliseen ja turvalliseen työ- ja elinympäristöön. Usein vakavat sisäilmaongelmat koskevat julkisen sektorin työpaikkoja, kuten sairaaloita, kouluja, päiväkoteja ja virastoja. Julkinen rakennuskanta on vanhempaa kuin yksityisellä sektorilla. Niissä on myös rakennusaikaisia virheitä ja niiden korjauksia ja ylläpitoa on saatettu laiminlyödä. Nämä syyt ovat johtaneet julkisten rakennusten kosteus- ja homeongelmiin.

Julkisissa rakennuksissa on myös syntynyt vuosikymmenten saatossa korjausvelkaa, jonka hoitaminen vaatii nyt enemmän rahaa kuin jos korjauksia olisi tehty aiemmin. Yksityisellä sektorilla työskentelee vähemmän kosteus- ja homeongelmista kärsiviä työntekijöitä, mutta vastaavasti siellä on enemmän muita sisäilman laatuun liittyviä ongelmia, kuten liian korkeaa lämpötilaa, pölyä tai kemikaaleja.

STTK teettämässä selvityksessä kysyttiin sisäilman laatuun liittyvistä ongelmista omalla työpaikalla. Kyselyyn vastasi hieman yli 2000 työssäkäyvää 18-65 -vuotiasta suomalaista. Vastaajista 22 prosenttia ilmoitti kärsivänsä heikosta sisäilman laadusta työpaikallaan. Sosiaali- ja terveys- ja koulutusalalla jopa joka kolmas kärsi heikosta sisäilman laadusta. Kosteus- ja homeongelmista ilmoitti kärsivän joka neljäs sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskentelevä. Huolestuttavaa oli, että kolmasosa kaikista vastaajista ilmoitti, että mitään toimenpiteitä ei ollut tehty ongelmista huolimatta. Tämä kertoo välinpitämättömyydestä ja vähättelystä sisäilmaongelmien ratkaisemisessa.

Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen aineiston mukaan noin viidesosa STTK:laisista työntekijöistä kärsii työpaikallaan kosteus- ja homeongelmista. Näistä henkilöistä suurin osa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kosteus- ja homeongelmien lisäksi STTK: laisilla työpaikoilla on monia muita sisäilman laatuun liittyviä ongelmia, kuten pölyä, melua, kuumuutta, kylmyyttä, huonoa ilmanvaihtoa ja tunkkaisuutta.

Sisäilmaongelmien korjaaminen kestää liian kauan

Vaikka työpaikkojen sisäilmaongelmat ovat hyvin tiedossa, niin niiden korjaaminen kestää nykyisin aivan liian kauan. Yleisin perustelu lienee rahapula, johon vetoavat niin kunnat kuin valtiokin. Myös välinpitämättömyys tai ongelman vähättely lykkäävät tarpeellisia korjauksia. Nyt olisi kuitenkin hyvä aika hoitaa rakennusten sisäilmaongelmia kuntoon, sillä valtio saa lainaa nollakoroilla.

On arvioitu, että kosteus- ja homevaurioisissa rakennuksissa työskentelevistä ja olevista henkilöistä aiheutuu vuosittain arviolta noin 450 miljoonan kustannukset pelkästään terveydenhuoltoon.

On arvioitu, että kosteus- ja homevaurioisissa rakennuksissa työskentelevistä ja olevista henkilöistä aiheutuu vuosittain arviolta noin 450 miljoonan kustannukset pelkästään terveydenhuoltoon. Kosteus- ja homeongelmaiset rakennukset kannattaisi korjata tai purkaa ja rakentaa uusiksi. Kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten kuntoon saattaminen maksaisi noin 1,5 miljardia alkuvaiheessa. Tällä summalla saataisiin korjattua tai rakennettua uudelleen pahimmat kosteus- ja homevaurioista kärsivät rakennukset. Tämän investoinnin tuotto olisi erinomainen, jos sijoitettu rahamäärä saataisiin takaisin jo kolmessa vuodessa poistuneina terveydenhuollon kuluina.

Tällä hetkellä korkotason lisäksi myös suhdannetilanne puoltaisi julkisen korjausrakentamisen lisäämistä, kun yksityinen rakentaminen on hidastumassa. Kosteus- ja homeongelmaisten rakennusten korjaamatta jättäminen on pitkällä aikavälillä paljon kalliimpaa kuin korjausten tekeminen. Ihmisten terveys ei saa olla rahasta kiinni.

INFOLAATIKKO
Työpaikkojen sisäilmaongelmat ovat yksilön ja koko yhteiskunnan kannalta merkittävä ongelma.
• Heikosta sisäilman laadusta kärsii jopa miljoona suomalaista, joista suurin osa on työssäkäyviä palkansaajia.
• Oireilevia on kymmeniä tuhansia ja vakavia oireita on noin kymmenellä tuhannella.
• Sisäilmasta johtuvia ammattitauteja todetaan vuosittain satoja.
• Inhimillisten kärsimysten lisäksi aiheutuu vuosittain merkittäviä kustannuksia koko kansantaloudelle.
• Kustannuksia aiheuttavat mm. sairauslomat, terveydenhuoltokustannukset, alentunut työkyky, heikentynyt tuottavuus työssä jne.

Seppo Nevalainen
ekonomisti
STTK

***

Tehy: Sisäilmaongelmat ja huono työergonomia vaivaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja opettajia

Joka viides kärsii työpaikoilla sisäilmaongelmista


Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue