Kyselytutkimus: Joka kolmas työntekijä on havainnut työpaikkakiusaamista viimeisen vuoden aikana


Väkivalta työpaikalla

Joka kolmas työntekijä on havainnut työpaikkakiusaamista työpaikallaan viimeisen vuoden aikana. Joka viides työntekijä kokee tai epäilee joutuneensa itse työpaikallaan kiusatuksi. Kiusaaminen on yleisempää julkisella sektorilla sekä isoissa yrityksissä. Tämä selviää Toimihenkilöliitto ERTOn tekemästä kyselytutkimuksesta.

Joka kolmas eli 31% suomalaisista työntekijöistä kertoo havainneensa työpaikkakiusaamista työpaikallaan viimeisen vuoden aikana. Joka viides työntekijä sanoo itse kokeneensa kiusaamista tai epäilee joutuneensa työpaikallaan kiusatuksi kuluneen 12 kuukauden aikana.

Erityisen paljon kiusaamista havaitaan julkisella sektorilla. Siellä työskentelevistä kiusaamista kertoo havainneensa 38 prosenttia, kun yksityisellä puolella vastaava luku on 27 prosenttia. Myös yrityksen koko ratkaisee; pienissä alle 10 henkilön yrityksissä työskentelevistä 20 prosenttia on havainnut kiusaamista, kun esimerkiksi yli 250 henkeä työllistävissä yrityksissä toimivista sitä on havainnut 34 prosenttia.

Toimihenkilöliitto ERTO kysyi kesäkuussa 1000 suomalaiselta työssä olevalta palkansaajalta heidän kokemuksiaan työpaikkakiusaamisesta.

– Työpaikkakiusaaminen on pahimmillaan toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, joka vaarantaa lopulta henkilön terveyden. Esimerkiksi ahdistunut olo, itkeminen, yöunien häiriintyminen ja painajaiset ovat selkeitä merkkejä siitä, että asiaan on reagoitava, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Uskallusta ja osaamista puuttuu

Kyselyssä kysyttiin myös, uskaltavatko työntekijät vastaajan työpaikalla puuttua kiusaamiseen ja tietävätkö he miten toimia, jos näkevät työpaikkakiusaamista. Noin 60 prosenttia vastasi, että työntekijät uskaltavat ja osaavat puuttua ainakin jossain määrin.

Kuitenkin noin 40 prosenttia epäili, etteivät työntekijät osaa tai uskalla kunnolla puuttua tai vastaaja ei osaa sanoa osaisivatko. Noin joka viides epäili, ettei itse osaisi tai uskaltaisi puuttua kiusaamiseen. – Kiusaamiseen tulee aina puuttua. Ensimmäinen reaktio voi olla puhua kiusaajaksi koetun kanssa. Jos tästä ei ole apua tai kiusaajan kanssa ei pysty puhumaan, pitää asiasta kertoa esimiehelle, Juri Aaltonen sanoo.

Jos kiusaaja on lähiesimies, pitää kiusaamisesta kertoa hänen esimiehelleen. Myös työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies ovat työpaikalla tällaisissa asioissa työntekijöitä varten.
Juri Aaltonen muistuttaa, että toisen kiusaamista ei tule sivuuttaa ja että on meidän jokaisen vastuu toimia, jos esimerkiksi työkaveria kohdellaan huonosti.

– Vaikka työnantaja viime kädessä vastaa työturvallisuudesta, on jokaisen meidän osaamisemme mukaan tuettava niin omaa kuin muidenkin työterveyttä. Avoin keskustelu työpaikalla on tärkeää senkin takia, että hyvän ja huonon käyttäytymisen rajat eivät ole kaikille selkeitä. Kiusaaja ei välttämättä ymmärrä kiusaavansa, ennen kuin se hänelle kerrotaan, Aaltonen sanoo.

Kun esittää mahdollisia syytöksiä, kannattaa aina kertoa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on tapahtunut.
– Oikeusturva ja kiusaamattomuuden periaate koskevat kaikkia, myös epäasiallisesta käytöksestä syytettyä, Aaltonen sanoo.

Laki velvoittaa puuttumaan

Jo työturvallisuuslaki kieltää selkeästi kiusaamisen työpaikalla ja velvoittaa työnantajan puuttumaan ja selvittämään tietoonsa tullut epäasiallinen kohtelu. Lakia rikotaan usein myös tietämättömyydestä. Juri Aaltonen ottaa esimerkiksi määräaikaisten ottamisen osaksi työyhteisöä.
– Olen kuullut, että jossain työpaikoissa määräaikaisia työntekijöitä ei oteta mukaan esimerkiksi virkistyspäivään tai koulutukseen. Tällainen toiminta on käytännössä aina laitonta syrjintää, mutta lisäksi epäasiallista. Kaikki ovat osa työyhteisöä ja heitä pitää sellaisina yhdenvertaisesti kohdella.

Toimihenkilöliitto ERTO järjestää 30.9.-6.10.2019 teemaviikon #Uskallanpuhua, jonka tavoitteena on rohkaista ihmisiä puhumaan työpaikkakiusaamisesta avoimesti.

 

Taustaa kyselystä:

  • Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Toimihenkilöliitto ERTOn toimeksiannosta.
  • Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita työelämässä mukana oleva suomalaisia.
  • Otokseen hyväksyttiin mukaan vain palkansaajat, ei yrittäjiä. Otosta ei ole kiintiöity tai painotettu, mutta se edustaa alueellisesti varsin tarkkaan väestön jakaumaa.
  • Miesten osuus vastaajissa on hieman pienempi kuin naisten osuus, pääsyyn ollessa se, että miehiä toimii yrittäjinä huomattavasti naisia enemmän.
  • Julkisen sektorin palkansaajien osuus (36%) on suurempi kuin Tilastokeskuksen luokittelussa (27%) vuodelta 2018. Tämäkin pääosin siksi, että yksityisen sektorin yrittäjät (joita on 13% työvoimasta) eivät otoksessa ole mukana.
  • Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 12.6. – 19.6.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.
  • Lopullinen vastaajamäärä on 1000.
  • Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).***

Yli 100 000 palkansaajaa kärsii työpaikkakiusaamisesta