Naisten mielenterveyden haasteet näkyvät sairaspoissaoloissa ja hoitoon hakeutumisessa miehiä useammin. Sen sijaan miesten tilannetta on vaikeampi arvioida. Vaikka mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat miehillä harvinaisempia, kuin naisilla, tästä ei voi päätellä, että mielenterveyden ongelmia olisi vähemmän.
Päinvastoin monet tilastot kertovat huolestuttavaa viestiä miesten mielenterveydestä. Miehet ovat yliedustettuina itsemurha- ja päihdeongelmatilastoissa, ja tuore Oulun yliopiston väitöstutkimus osoittaa työttömyyden heikentävän erityisesti 25–64-vuotiaiden miesten mielenterveyttä. Tutkimuksen mukaan työttömyyden yhden prosenttiyksikön kasvu lisäsi psykiatrisia osastojaksoja jopa 8,7 prosenttia.
Vaikka mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat miehillä harvinaisempia, kuin naisilla, tästä ei voi päätellä, että mielenterveyden ongelmia olisi vähemmän.
Samassa tutkimuksessa havaittiin myös, että keski-ikäiset miehet hakeutuvat perusterveydenhuollon palveluihin naisia harvemmin. Tämän vuoksi kuormitus ja mielenterveyden haasteet voivat jäädä tunnistamatta varhaisessa vaiheessa.
Naisten suuremmat sairauspoissaolot ja miesten vähäisempi palveluihin hakeutuminen osoittavat, miksi työelämässä ilmeneviä mielenterveyden ongelmia ei voi tarkastella pelkkien sairauspoissaolotilastojen kautta. Keskeistä on tunnistaa, miten ongelmat näkyvät eri ryhmissä, missä vaiheessa ne tunnistetaan ja milloin ne alkavat heikentää työkykyä.
Työelämän mielenterveyttä pitää tukea siellä, missä kuormittuminen tapahtuu
Miesten tilanne korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Vähäisempi mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrä ei yksin kerro mielenterveyden ongelmien vähäisyydestä, vaan ainoastaan siitä, kuinka moni päätyy sairauspäivärahan piiriin mielenterveyssyistä.
Jos työpaikalla reagoidaan vasta työterveyshuollon palveluiden käyttöön tai sairauspoissaoloihin, ollaan jo myöhässä. Työntekijöiden mielenterveydestä ja työkyvystä on huolehdittava jo ennen kuin kuormitus näkyy diagnooseina ja sairauspoissaoloina. Siksi työelämä tarvitsee nykyistä tehokkaampaa ennaltaehkäisyä ja mielen hyvinvoinnin tukemista.
Työpaikoilla tehtävän kuormituksen ennaltaehkäisyn ja hallinnan vahvistamiseksi STTK tavoittelee seuraavalla vaalikaudella työnantajien velvollisuuksien täsmentämistä niin, että psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan paremmin ja järjestelmällisemmin kaikilla työpaikoilla.
Kun työn liiallista psykososiaalista kuormitusta ehkäistään koko työyhteisössä, mielenterveyttä ja työkykyä tuetaan ennen kuin ongelmat ehtivät kasautua.
Ennaltaehkäisy myös kohtelee työntekijöitä yhdenvertaisesti. Se ei edellytä työntekijältä mielenterveysdiagnoosia, sairauslomaa tai edes sitä, että hän itse tunnistaa tarvitsevansa apua. Kun työn liiallista psykososiaalista kuormitusta ehkäistään koko työyhteisössä, mielenterveyttä ja työkykyä tuetaan ennen kuin ongelmat ehtivät kasautua.
Kuva ei kuitenkaan selkiydy täysin myöskään mielenterveysdiagnooseja tarkastelemalla. Työuupumus ei ole Kelan sairauspäivärahaan oikeuttava diagnoosi, joten sairauspoissaolon syyksi kirjataan usein masennus tai ahdistus. Tällöin uupumuksen yhteys työhön ja työoloihin jää näkymättömäksi.
Työuupumusdiagnoosi tekisi näkyväksi uupumuksen yhteyden työhön ja työpaikan olosuhteisiin. Samalla toimet olisi helpompi kohdistaa suoraan sinne, missä uupumus syntyy. STTK-opiskelijat tavoittelevatkin työuupumusdiagnoosin lisäämistä Kelan sairauspäivärahaan oikeuttavaksi sairaudeksi.
Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen työelämässä edellyttää, että työuupumus tunnistetaan nykyistä paremmin ja että työpaikoilla puututaan kuormitukseen ajoissa. Ennaltaehkäisy on vaikuttavinta mielenterveystyötä. Yhdenkään työntekijän ei pitäisi joutua uupumaan ennen kuin työelämä herää toimimaan.
Hyvä mielenterveyspolitiikka rakentaa työelämää, jossa kuormitus otetaan vakavasti, apua saa ajoissa ja jokaisella on mahdollisuus tehdä työtä ilman, että mieli murtuu.
Allekirjoita Ammattiliitto Pron aiheeseen liittyvä kansalaisaloite: Oikeus sairauspäivärahaan työuupumuksen perusteella
Maailman mielenterveyspäivää vietetään lauantaina 10.10.
Ida Nummelin
Kirjoittaja on sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija.
Lauri Kujala
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja.
