Kuinka kiire kesytetään


Nainen uupunut kiireestä, Kiire työelämässä

Onko sinulla usein kiire? Etkö ehdi tehdä töitäsi kunnolla? Kuluuko aikaasi turhaan sähläykseen? Jos vastaat kyllä, olet tyypillinen nykyajan ahertaja.

STTK teetti alkukesästä 2019 Aula Researchilla kyselyn suomalaisen työelämän turvallisuudesta. Kyselyyn vastasi hieman yli 2 000 satunnaisesti valittua kansalaista. Vastaajista lähes puolet (48 %) arvioi työnsä henkisesti vähintään melko kuormittavaksi. Reilu kolmannes (37 %) puolestaan katsoi henkisen kuormituksen johtuvan kiireestä.

Naiset pitivät kiirettä työnsä ongelmana useammin kuin miehet ja 18–35-vuotiaat useammin kuin heitä vanhemmat ikäryhmät.

Vastaajajoukkoon kuuluneet naiset pitivät kiirettä työnsä ongelmana useammin kuin miehet ja 18–35-vuotiaat useammin kuin heitä vanhemmat ikäryhmät. Kaupan ja tukun, rakentamisen ja kiinteistönhoidon sekä kuljetuksen ja varastoinnin aloilla työskenteleviä kiire häiritsi enemmän kuin sosiaali- ja terveysalan, julkisen hallinnon, koulutuksen ja teollisuuden työntekijöitä.

Kiireen kokeminen häiritsevänä lisääntyi sitä mukaa, mitä isommasta työpaikasta oli kyse. Hieman yllättävä tulos oli se, että kyselyyn vastanneet yrittäjät arvioivat kiireen kuormittavaksi tekijäksi selvästi harvemmin kuin palkansaajat, joiden näkemykset olivat hyvin samanlaisia riippumatta siitä, mihin ryhmään (so. työntekijöihin, toimihenkilöihin, esimiehiin tai johtajiin) he kuuluivat.

Kiirettä pidetään työelämässä usein jopa hyveenä. Työpaikka, jossa on vipinää ja vilskettä, arvioidaan suoralta kädeltä tehokkaaksi ja vikkeläliikkeinen työntoveri ahkeraksi ja aikaansaavaksi. Meidän kaikkien tulisi kuitenkin ymmärtää ja hyväksyä, että kiire kuluttaa aina voimavaroja, ja siksi siihen on syytä suhtautua vakavasti.

Kiireen taustalla usein monia tekijöitä

Kiireen taustalla voi olla monia tekijöitä, eikä sen aiheuttamiin ongelmiin ole näin ollen yhtä ratkaisua. Kiire voi olla todellista tai kuviteltua, ja yhtä hyvin se voi olla omaa syytä kuin toisten aiheuttamaa.

Itse aiheutettu kiire voi johtua sekä persoonallisuudesta että arvoista ja arvostuksista. Omaa impulsiivisuutta ei aina osata pitää kurissa, ja siksi sännätään kaiken uuden ja kiinnostavan perään. Moni hakee kiirehtimisellä esimiehen tai työtovereiden arvostusta, ja kiireellä voi yrittää peittää myös muutoksen ja pysähtymisen pelkoa.

Jos työssä on aina kiire, on syytä katsoa paitsi esimiehen suuntaan myös peiliin. Kannattaa pysähtyä miettimään, tekeekö oikeita asioita ja tekeekö niitä oikein. Läheskään aina kiirettä ei silti pysty kesyttämään yksin, vaan sen rauhoittamiseen tarvitaan koko työyhteisön ja mahdollisesti myös keskeisten sidosryhmien panosta: on etsittävä joukolla uusia ratkaisuja työjakoon, tehtävien sisältöihin, toimintatapoihin, työvälineisiin, aikatauluihin ja osaamiseen.

Erityinen varoituksen sana on sanottava teknologiasta. Uudet työvälineet helpottavat kiirettä vain, jos ne annetaan oikeisiin käsiin oikeaan tarkoitukseen ja jos ne ovat itsessään tehokkaita ja luotettavia. Moniosaajat ja multitaskaajat, jotka pystyvät kasvattamaan työnsä tuottavuutta rajattomasti, ovat valitettavasti enemmän teknologian ehdoilla ja sen tarpeisiin luotuja mielikuvia kuin arjen todellisuutta.

Kiirettä ei pidä eikä tarvitse hyväksyä normaaliksi.

STTK:n teettämässä kyselyssä joka kymmenes vastaaja arvioi, että työn henkinen kuormitus vähenisi kiirettä vähentämällä. Heitä kannattaa kuunnella: Kiirettä ei pidä eikä tarvitse hyväksyä normaaliksi. Siitä on voitava puhua, eikä sen esille nostamisesta saa rangaista. Kiire on aina koko työyhteisön ongelma. On kaikkien yhteinen etu, että henkisiä ja fyysisiä voimia ja sitä kautta myös työn laatua ja tuotosta ahmiva peto saadaan kuriin.

Erkki Auvinen
työelämäasiantuntija, STTK

***

Kiire työelämässä: Kiirettä pitää

Kellon kuri katoaa, kiire kasvaa