STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan puhe edustajistossa: Uusi hallitus joutuu painimaan samojen haasteiden kanssa kuin edeltäjänsä


Antti Palola

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan puhe edustajistossa, Muutosvarauksin

Hyvät edustajiston jäsenet.

Elämme poliittisesti mielenkiintoista aikaa. Eduskuntavaalin tulos selvisi runsas kuukausi sitten ja EU-vaalit pidetään viikon kuluttua.

Eduskuntavaalin tulos jätti paljon mietittävää. Toiset voittivat niukasti, toiset hävisivät rankasti. Lopputuloksena on kannatukseltaan melko tasavahva puoluekenttä. Hallitusta tehdään ns. kansanrintamapohjalta ja tulevat viikot näyttävät lopputuloksen. Oli hallituksen pohja mikä tahansa, se joutuu painimaan samojen haasteiden kanssa kuin edeltäjänsä: talous, työllisyys, väestön ikärakenne, alhainen syntyvyys ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Meidän on vahvistettava taloutta, parannettava työllisyyttä ja tavoiteltava 75 prosentin työllisyysastetta, jotta voimme turvata hyvinvointipalvelut kaikille.

Meidän on vahvistettava taloutta, parannettava työllisyyttä ja tavoiteltava 75 prosentin työllisyysastetta, jotta voimme turvata hyvinvointipalvelut kaikille. Ylimääräinen tekijä ja uusi haaste tässä kuvassa ovat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet, jotka vaikuttavat osaltaan kaikkiin edessä oleviin uudistuksiin. Tosiasia on, että Suomi harmaantuu vauhdilla eikä lapsia synny samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa, että huoltosuhde heikkenee.

Välttämättömät rakenneuudistukset kuten sote-, sosiaaliturva– ja perhevapaauudistus pitää tehdä. Vahva peruskoulutus ja työuran mittainen osaaminen on varmistettava, sillä digitalisaatio ja tekoäly valtaavat alaa ja ilmastonmuutos haastaa maapallon. Uudellekin työlle on oltava tekijänsä.

Uskon, että tilannekuva on yhteinen ja jaamme hyvin pitkälle tavoitteet suomalaisessa yhteiskunnassa. Keinoista me kättä väännämme, emme tavoitteista. Meillä on vaihtelevia näkemyksiä siitä, miten taloutta, verotusta tai työelämää pitää uudistaa parhaan vaihtoehdon saavuttamiseksi. Vastakkainasettelusta huolimatta ajattelen, että suomalaisilla on yhteinen käsitys siitä, että isänmaasta huolehditaan.

Hallituksen otettava työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä aito  kolmikantainen valmistelu käyttöön

STTK:n näkemys on, että seuraavan hallituksen on otettava työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisessä aito ja toimiva kolmikantainen valmistelu uudelleen käyttöön. Se on paras tapa sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä, varmistaa uudistusten läpimeno sekä luoda vaikuttavaa, laadukasta ja kestävää lainsäädäntöä. Osviittaa tälle antaa se, että STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn perusteella peräti 84 prosenttia suhtautui myönteisesti kolmikantaiseen lainsäädäntövalmisteluun.

Kolmikanta ei ole mikään itseisarvo.

Kolmikanta ei ole mikään itseisarvo. Se on väline hyvään ja vaikuttavaan lainsäädäntöön. Viime hallituskaudella työelämään liittyvä lainsäädäntö näkyi poukkoilevana ja puutteellisena valmisteluna. Toivottavasti seuraava hallitus valmistelee työelämää koskevaa lainsäädäntöä aidossa kolmikannassa, jossa osapuolten näkemyksiä kuullaan, varataan aikaa tarpeeksi ja työ resursoidaan riittävästi. Eikä niin, että annetaan valmis lopputulos ja ilmoitetaan, että siihen on päästävä.

STTK:n tavoitteet uudelle hallitukselle ovat samat olipa sitten hallituspohja ja hallituksen kokoonpano mikä tahansa. Kärkitavoitteitamme ovat muun muassa yhteistoimintalain uudistaminen, perhevapaauudistus, sosiaaliturvan kokonaisuudistus, oppivelvollisuusiän pidentäminen ja kaikille maksuton toisen asteen koulutus, työperäisen maahanmuuton vahvistaminen sekä selkeä strategia hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiseksi. Haluamme kaikille töitä, hyvän ja tasa-arvoisen työelämän sekä pidemmät työurat.

***

Työllisyysasteen tulisi nousta 75 prosenttiin

Viime hallituskaudella saavutettiin 72 prosentin työllisyysastetavoite. Se oli varmasti monelle yllätys – minut se yllätti myönteisesti. Sen, mikä ansio on maan hallituksen toimenpiteillä, mikä tehdyillä työmarkkinaratkaisuilla ja mikä taas maailmantalouden myönteisellä vireellä, jätän talouden tutkijoiden ja tulevien taloushistorian kirjoittajien arvioitavaksi. Oma arvioni on, että kaikki edellä mainitut asiat vaikuttivat viime vuosien myönteiseen kehitykseen Suomessa.

Viime hallituskaudella saavutettiin 72 prosentin työllisyysastetavoite. Se oli varmasti monelle yllätys – minut se yllätti myönteisesti.

Meillä on laajasti yhteinen näkemys siitä, että työllisyysasteen tulisi nousta 75 prosenttiin kestävyysvajeen pienentämiseksi ja hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi. Tehtävä ei ole helppo, vaikka talouskehitys jatkuisikin myönteisesti ja työmarkkinakierros olisi maltillinen.

Edellinen hallitus kuritti työtöntä monin tavoin. Työttömyysturvan kestoa lyhennettiin, työn vastaanottamisen ehtoja tiukennettiin ja luotiin tunteita kuohuttanut aktiivimalli, joka on osoittanut toimimattomaksi hyvästä tavoitteestaan huolimatta. STTK vaatii, että uusi hallitus peruu aktiivimallin, sillä se ei toimi eikä tuo työtä työttömälle.

Osa aktiivimallin leikkurin kohteeksi joutuneista työttömistä joutui hakemaan toimeentulotukea ja se lisäsi osaltaan jo ennestään kuormitettua Kelan toimintaa. Siitä ovat oman osansa saaneet myös Kelassa työskentelevät jäsenemme.

Kustannusneutraali työttömyysturvan uudistus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi painottamalla turvan tasoa

Useat selvitykset osoittavat, että mitä pidemmäksi työttömyysaika venyy, sen vaikeampi työttömän on työllistyä. Näin on erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä ja heillä, joiden ammattitaitovaatimukset eivät riitä uuden työn vastaanottamiseen.

Kustannusneutraali työttömyysturvan uudistus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi painottamalla turvan tasoa alkupäässä, porrastamalla malli ja alentamalla turvan tasoa maltillisesti loppua kohti.

Olen pohtinut, että kustannusneutraali työttömyysturvan uudistus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi painottamalla turvan tasoa alkupäässä, porrastamalla malli ja alentamalla turvan tasoa maltillisesti loppua kohti. Turvan kestoa ei pidä lyhentää. Riittävän pitkä siirtymäaika ja esimerkiksi ikääntyvien tai muutoin työmarkkinoilla erityisasemassa olevien työntekijöiden turva olisi ehdottomasti varmistettava.

Työttömän työllistymistä ja osallisuutta on myös tehostettava oikein kohdennetuilla ja riittävän tasoisilla palveluilla. Tällä hetkellä Suomessa ne laahaavat muiden Pohjoismaiden jäljessä. Eri palvelujen yhteistyötä on tiivistettävä ja palveluja on tarjottava työttömäksi joutuneelle heti työttömyyden alkaessa tai mieluiten, kun työttömyys vasta uhkaa. Työttömyysturvan sijasta meidän tulisi keskittyä työllistymisturvaan.

Työttömän henkilökohtainen kohtaaminen on avainasia, etenkin pitkäaikaistyöttömän kohdalla. Myös alueiden erilaiset tilanteet kohtelevat työttömiä eriarvoisesti. Jotta työn perässä voisi muuttaa, valtion on se toimillaan mahdollistettava. Iän, työkyvyn, heikon osaamisen tai muun erityisen syyn takia työttömänä olevat tarvitsevat erityistä tukea heti työttömyyden alussa.

STTK korostaa, että mikään työttömyysturvamalli ei luo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa. Uuden työn ja työpaikkojen luominen on yritysten ja julkisen toimijan vastuulla.

***

Suomen paikka on Euroopan unionissa ja siellä mieluiten sen ytimessä

Äänestämme eurovaaleissa viikon kuluttua. Toivon mahdollisimman monen suomalaisen käyttävän oikeuttaan ja äänestävän. Valitettavasti äänestysprosentti on jäänyt aikaisemmissa eurovaaleissa vaatimattomaksi. Myönnän, että on iso työ saada suomalaiset ymmärtämään eurovaalien merkitys Suomen menestykselle – tästä huolimatta toivon sitä.

STTK:n viesti on selvä. Suomen paikka on Euroopan unionissa ja siellä mieluiten sen ytimessä, missä vaikutetaan ja tehdään tärkeimmät päätökset – ja myös kompromissit. Suomella ei kokonsa puolesta voi olla EU:ssa valta-asemaa, mutta vaikutusvaltaa meillä on, jos niin päätämme.

On haihattelua kuvitella, että Suomi voisi menestyä ilman unionin jäsenyyttä. Moninapaisessa ja monimutkaisessa maailmassa Suomi menestyy, jos Eurooppa menestyy.

Kesällä käynnistyvän Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana Suomella on loistava mahdollisuus ottaa merkittävä – kokoamme huomattavasti suurempi rooli, vaikuttaa EU:n kehitykseen ja esimerkiksi siihen, että EU ottaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa edelläkävijän roolin.

***

Seuraava työmarkkinakierros on todennäköisesti haastavampi kuin edellinen

Seuraava työmarkkinakierros on toimialakohtainen liittokierros. Se tulee todennäköisesti olemaan huomattavasti haastavampi kuin edellinen, kilpailukykysopimuksen jälkeen käyty liittokierros oli.

Arvioni perustuu kolmeen tekijään: sopimusten päättymisajankohdat ovat ajallisesti erittäin hajallaan ja kierroksesta tulee pitkä. Teollisuus neuvottelee syksyllä ja julkisen sektorin sopimukset päättyvät vasta ensi vuoden maaliskuun lopussa. Neuvottelut käydään muuttuneessa taloustilanteessa, sillä kaikki ennustelaitokset arvioivat talouskasvun olevan lähivuosina maltillisempaa kuin viime vuosina. Kilpailukykysopimuksen perinnöstä työajan vastikkeeton pidentäminen vaikuttanee neuvottelupöydissä, sillä se toteutettiin aikanaan kovin eri tavoin ja osassa sopimuksia työaikaa ei pidennetty lainkaan.

Suomi tarvitsee edelleen työmarkkinaratkaisuja, joilla vahvistetaan talouskasvua, lisätään työllisyyttä, huolehditaan kilpailukyvystä, tasapainotetaan julkista taloutta ja pidetään huolta palkansaajan ostovoimasta. Liitoilla on tähän tarvittavaa asiantuntemusta, osaamista ja kokemusta, joten olen luottavaisin mielin, vaikka odotukset pöydän molemmin puolin tuntuvatkin olevan varsin kovat.

En haikaile laajojen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen perään. Ymmärrän, että keskusjärjestöt eivät istu pöydissä, joissa päätetään suomalaisen työn hinnasta ja palkansaajan ostovoimasta.

Palkka- ja finanssipolitiikan yhdistäminen on liittokierroksilla vaikeaa. Siksi ostovoima halutaan turvata palkankorotuksilla. Tämä on perusteltua siitä riippumatta, että moni näkee jo talouden taivaalla synkkiä pilviä. Työnantajan mielestä hyvää aikaa palkankorotuksille ei ole koskaan.

Kun keskitettyjä ratkaisuja ei tehdä, myös työelämän laadusta ja meille STTK:laisille tärkeistä tasa-arvoon liittyvistä asioista neuvotellaan alakohtaisissa pöydissä. Tämä hajauttaa työelämän pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistä, eikä se ole palkansaajan etu. Mutta ei se ole myöskään työnantajan eikä yhteiskunnan etu. Työelämän kehittäminen ja työhyvinvointi ovat avainasioita työurien pidentämisessä.

STTK tukee liittojaan ja pyrkii vahvaan koordinaatioon liittojensa toiveiden pohjalta. Sopimusten päättyminen hajaantuu ja se luo työmarkkinoille epätietoisuutta. Kaiken kaikkiaan sopimuskierrosten hajaantuminen, koordinaation puute, työelämän kehittäminen sekä palkka- ja finanssipolitiikan yhteensovittaminen edellyttävät jatkuvaa vuoropuhelua työnantaja- ja työntekijäpuolen välillä. Keskitetyn ratkaisun ja liittokierroksen välissäkin on vaihtoehtoja, jos haluamme vakaata ja ennustettavaa sopimus- ja palkkapolitiikkaa.

Työnantajapuoli on huolissaan työtaisteluista, ennen kaikkea laittomista lakoista ja toivoo muutoksia työrauhalainsäädäntöön. Yleissitovuutta haastetaan eri puolilta ja paikallista sopimista halutaan lisää. Kolmikantaista valmistelua kritisoidaan jäykäksi ja hitaaksi. – Ammattiyhdistystoiminta on paineistettu monelta suunnalta.

Työmarkkinapöydissä STTK:n keskeiset kulmakivet ovat jatkossakin työehtojen yleissitovuus, työ- ja virkaehtosopimukset sekä luottamusmiehen asema. Näistä emme tingi. Myös paikallista sopimista tarvitaan. Siinä onnistutaan, kun työpaikoilla on tasapainoiset neuvottelusuhteet.

***

Tilastokeskuksen pitkän aikavälin väestöennuste kertoo, että työikäisten määrä laskee, yli 65-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan ja lapsia syntyy ennakoitua vähemmän. Toteutuessaan ennuste luo merkittäviä paineita suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle mukaan lukien eläkejärjestelmä.

Suomalaista työeläkejärjestelmää on hoidettu ja huollettu koko sen historian ajan vastuullisesti. Suomalaisten eläkkeet ovat turvassa. Väestöennuste luo paineita muutoksille eläkejärjestelmässä. Paniikkinappulaa ei tarvitse painaa, mutta ennuste on otettava vakavasti.

STTK korostaa, että uusia laajoja eläkeneuvotteluja ei nyt tarvita. On silti seurattava, miten uudet lait käytännössä toimivat, miten työurat pitenevät ja miten esimerkiksi uudet eläkemuodot tukevat työssäoloa nykyistä pidempään.

Nykyiset eläkelait ovat olleet voimassa vasta pari vuotta. STTK korostaa, että uusia laajoja eläkeneuvotteluja ei nyt tarvita. On silti seurattava, miten uudet lait käytännössä toimivat, miten työurat pitenevät ja miten esimerkiksi uudet eläkemuodot tukevat työssäoloa nykyistä pidempään.

Hereillä on kuitenkin eläkepöydissä oltava, jotta myös nuorille annettu eläkelupaus ja riittävät eläkkeet voidaan turvata. Yhtälö, jossa eläkemaksuja ei nosteta, saavutettuihin eläke-etuuksiin ei puututa, sijoitustoiminnan tuotot eivät kehity riittävästi, suomalaisia syntyy yhä vähemmän ja työperäinen maahanmuutto on vähäistä, on pitkällä aikavälillä työeläkejärjestelmän näkökulmasta kestämätön.