Tulevan hallituksen on edistettävä palkkatasa-arvoa konkreettisin keinoin. Samapalkkaohjelmia on toteutettu jo 13 vuoden ajan. Ne ovat kaventaneet palkkaeroa hyvin hitaasti: nykyvauhdilla palkkatasa-arvo toteutuisi vuonna 2090. Edellisen ohjelman loppuarviossa todettiin, että palkkatasa-arvon edistämiseksi tarvitaan nyt uusia keinoja.
Palkkatasa-arvon edistäminen parantaisi naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa
Siksi hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer esittivät maaliskuussa hallitusohjelmaan kirjattavaksi pitkäkestoista tasa-arvo-ohjelmaa, jolla vuoteen 2029 mennessä kurotaan umpeen sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero. Suomea velvoittavat tässä myös kansainvälinen ja EU-oikeus sekä kansallinen lainsäädäntö. Palkkatasa-arvon edistäminen parantaisi merkittävästi myös naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden näkymiä ja vetovoimaa.
– Työelämän tasa-arvo on Tehylle ydinkysymys. Naisvaltainen ammattijärjestö ei voi hyväksyä tilannetta, jossa samapalkkaohjelmat eivät ole toimineet ja koko tavoite on vaarassa hiljaa hautautua. Siltä tämä ikävä kyllä välillä näyttää. Palkkatasa-arvon kannattajia on teorian tasolla iso joukko, mutta kun oikeasti pitää toimia ja löytää rahaa, puolestapuhujat katoavat, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Palkkatasa-arvon kannattajia on teorian tasolla iso joukko, mutta kun oikeasti pitää toimia ja löytää rahaa, puolestapuhujat katoavat.
Tehy pitää myönteisenä sitä, että jo hallitustunnusteluissa puolueilta kysyttiin näkemyksiä keskeisiin työelämän kysymyksiin kuten palkkatasa-arvoon.
– Toivottavasti työelämän ja palkkauksen tasa-arvoa edistävät toimet otetaan Säätytalolla vakavasti ja näemme konkreettisia kirjauksia asiasta. Viisaita päätöksiä tarvitaan myös sote-uudistuksen jatkosta. Alan ammattilaisia on syytä oikeasti kuunnella, koska he myös toteuttavat päätökset käytännössä, kehottaa Rytkönen.
Tehyn mukaan uuteen hallitusohjelmaan on myös saatava kirjaukset työperäisen maahanmuuton edistämisestä niin, että prosesseja parannetaan ja nopeutetaan. Erityisesti sote-alan ammattilaisten maahanmuuttoon ja alan tutkintojen käyttökelpoisuuteen Suomessa liittyy erityispiirteitä, jotka pitää ratkaista. Lisäksi on tuettava täällä jo asuvien maahanmuuttajien mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä sosiaali- ja terveysalalle.
Hallitusohjelmaan tarvitaan myös sote-alan kansallinen työturvallisuushanke. Se on välttämätön sosiaali- ja terveysalalla ilmenneiden uhka- ja väkivaltatilanteiden jatkuvan lisääntymisen takia. Konkreettisia esimerkkejä on nähty julkisuudessakin etenkin ensihoitotyöstä.
Tehy esittää tulevalle hallitukselle myös terveystieteiden tutkintoon johtavan koulutuksen käynnistämistä Helsingin yliopistossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset edellyttävät hoitotyön johtamisen vahvoja resursseja erityisesti pääkaupunkiseudulla.
– On iso ongelma, että yliopistokoulutus puuttuu alueelta, jossa ovat suurimmat sote-alan organisaatiot ja väestömäärä, toteaa Rytkönen.
Hiljattain uudistettuun varhaiskasvatuslakiin on jäänyt valuvikoja, joihin myös on ripeästi puututtava. Tehy ja useat muut järjestöt ovatkin yhteistyössä vaatineet uuteen hallitusohjelmaan kirjausta varhaiskasvatuslain korjaamisesta.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen, Kirsi Sillanpää, p. 040 820 7848
Johtaja, edunvalvonta, Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847