Kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkimusta


Työhyvinvointi

Pidemmistä työurista hyötyvät kaikki. Ihminen itse, työyhteisöt ja työnantajat. Hyötyjä saavat myös yhteiskunta ja veronmaksajat. Mielekäs, työkyvylle ja osaamiselle sopiva työ tuottaa parhaimmillaan iloa ja voimavaroja muuhunkin elämään – ja tietysti toimeentulon. ”Hyvinvointia työstä” on Työterveyslaitoksen tunnuslause joka sopii tavoitteeksi muillekin.

Työeläkelaitoksien rahoitusvastuulle kuuluvan ammatillisen työeläkekuntoutuksen tavoitteena on tukea työssä selviytymistä ja työssä jatkamista terveydentilan rajoitteista huolimatta. Tapauksien ja tilanteiden kirjo on moninainen, vaikka sairausryhminä tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä mielenterveysongelmat ovat selvästi yleisimpiä. Työkyky on kuitenkin eri asia kuin terveys, ja työssä selviytymiseen vaikuttavat monet tekijät työpaikalla, työnantajan toiminnassa sekä työntekijän ammattitaidossa ja osaamisessa. Työn sisällön ja organisoinnin sekä työaikojen muokkauksella voidaan tarvittaessa merkittävästi auttaa työkykyä ja tukea työssä selviytymistä.

Tapauksien ja tilanteiden kirjo on moninainen, vaikka sairausryhminä tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä mielenterveysongelmat ovat selvästi yleisimpiä.

Kuntoutuksen mittaaminen ei ole yksinkertaista

Kuntoutuksen vaikuttavuutta tavoittelevat kaikki toimijat, mutta sen tutkiminen ja mittaaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Pitkiä seuranta-aikoja tavoitellessa tulokset saattavat olla vanhentuneita jo valmistuessaan – lainsäädäntö ja toimintakäytännöt ovat ehtineet muuttua jo mahdollisesti useaankin kertaan. Lyhytkestoiset tutkimukset taas antavat rajoitetumpaa informaatiota. Kuntoutustoimien sisältöä pitäisi myös pystyä luokittelemaan vaikuttavuutta arvioitaessa, samoin asiakkaiden ongelmien ja sairauksien vaikeusastetta.

Ratkaisevan tärkeä tekijä työikäisten kuntoutuksen tuloksellisuudessa ja työhön paluun tai työssä pysymisen onnistumisessa on työnantajan asenne ja valmius tukea kuntoutujaa. Tämä on haasteellista mitata ja saada osaksi tutkimusasetelmaa. Myös työyhteisön tuella ja asenteilla on merkitystä. Mikäli kuntoutujalla ei ole työpaikkaa jossa pysyä tai johon palata, ollaan taas aivan erilaisessa tilanteessa ja erilaisten haasteiden edessä myös tutkimustyössä. Kuitenkin myös työttömien kuntoutusasiakkaiden tilanteista olisi tärkeätä saada enemmän tutkittua tietoa.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeä osa toimivaa kuntoutusprosessia työikäisillä. Työterveyshuollon tiimin vahva mukanaolo ja osaaminen auttavat tuloksiin pääsemisessä ja heidän toimintansa arviointi pitäisi sisällyttää osaksi tulevia kuntoutustutkimuksia. Työterveyshuollon työkyky- ja kuntoutusosaaminen ovat kehittyneet viime vuosina ja myönteinen kehitys toivottavasti jatkuu edelleen.

Tuoreet työeläkekuntoutuksen vaikuttavuustutkimukset ovat tervetulleita ja odotettuja pääavaajia työeläketutkimuksen kentässä. Näiden tutkimuksien pohjalta kuitenkin nousee monia uusia lisäkysymyksiä ja tarvetta jatkotyölle on tarkennetuilla tutkimusasetelmilla – valmiita vastauksia joudumme vielä odottamaan.

Tutkittua tietoa ja laajapohjaista yhteistyötä tarvitaan työn edelleen kehittämiseksi. Onnistuneen kuntoutusprosessin tulokset ovat tärkeitä ja hyödyllisiä sekä kuntoutuja-asiakkaalle itselleen että meille veronmaksajille. Siksi meillä ole varaa jättää ainuttakaan kiveä kääntämättä jotta työkykyongelmia kohdatessa tarvittavat kuntoutuspalvelut saadaan oikea-aikaisesti ja laadukkaasti.

Riitta Työläjärvi
sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija