Osaamisen kehittämisen keskivertomaasta kansainväliselle huipulle


Digitaitojen kehittäminen

Suomi tunnetaan maailmalla hyvästä koulutuksesta, mutta työuran aikaisessa osaamisen kehittämisessä jäämme kansainvälisessä vertailussa lähelle keskiarvoa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on kehittänyt työkalun, jolla se arvioi vertailee aikuiskoulutuksen toteutumista eri maissa (Priorities for Adult Learning dashboard

Suomi menestyy OECD:n mittareilla parhaiten osaamisen kehittämisen rahoituksessa ja siinä, että osaamisen kehittämisen tarve on meillä vähemmän akuutti kuin monissa muissa maissa. Useilla osa-alueilla Suomi sijoittuu lähelle kansainvälistä keskiarvoa. Heikoimmin menestymme koulutuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista arvioivilla mittareilla.

Osallistuminen jatkuvaan oppimiseen jakautuu epätasaisesti sukupuolten, ikäryhmien ja eri tuloluokkien kuuluvien välillä.

Osaamisen kehittämisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen on suurimpia haasteitamme. Osallistuminen jatkuvaan oppimiseen jakautuu epätasaisesti sukupuolten, ikäryhmien ja eri tuloluokkien kuuluvien välillä. Seuraukset ovat haitallisia muun muassa osaavan työvoiman saatavuuden kannalta. Ei ole realistista odottaa, että asia muuksi muuttuisi, ellei osallistumismahdollisuuksia pyritä aktiivisesti parantamaan osaamisen kehittämisessä aliedustetuissa ryhmissä.

Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet toteutuvat epätasaisesti työpaikoilla

Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet toteutuvat epätasaisesti myös työpaikoilla. OECD:n selvitysten mukaan Suomessa yli 80 prosenttia työpaikoista tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, mutta vain alle puolet niistä tarjoaa koulutusta yli puolelle henkilöstöstään.

Tulokset ovat samansuuntaisia esimerkiksi työolobarometrin tulosten kanssa. Toimihenkilöistä karkeasti ottaen puolet osallistuu työnantajan maksamaan koulutukseen. Työnantajien koulutuspanostukset näyttävät kasautuvan mm. korkeammassa työntekijäasemassa oleville ja jatkuvaa kokoaikatyötä tekeville.

Osaamisen tilastoja monesti kritisoidaan siitä, että ne tunnistavat heikosti muun kuin kurssimuotoisen koulutuksen. Voisikin olla hyödyllistä kehittää tilastointia niin että ne huomioisivat kattavammin osaamisen kehittämisen erilaiset tavat ja muodot.

Tilastot kuitenkin auttavat havaitsemaan pitempiä kehityskulkuun ja erityisesti kansainvälinen vertailutieto voi auttaa tunnistamaan kehittämisen kohteita. On hyvin vaikea nähdä, miksi esimerkiksi osaamisen kehittämisen muodot suomalaisilla työpaikoilla poikkeaisivat kovin merkittävästi kehittämisen muodoista muissa maissa.

Seuraavan hallituksen tulee käynnistää jatkuvan oppimisen kokonaisuudistus

Mitä tulee työnantajan maksamaan henkilöstökoulutukseen, ovat työnantajien panostukset nekin lähellä EU:n keskiarvoa tai jäävät sen alle. Yritysten henkilöstökoulutus -tutkimuksen mukaan sekä henkilöstökoulutuksen kustannukset henkilöä kohden että koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista jäävät Suomessa alle EU-maiden keskiarvon.

Seuraavan hallituksen tulee käynnistää laajapohjainen jatkuvan oppimisen kokonaisuudistus. Tavoitteena tulee olla yksilöiden ja työelämän tarpeita vastaava joustava osaamispalveluiden kokonaisuus. Aikuiskoulutuksen osallistumisaste on nostettava 60 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiamies

***

STTK:n kysely: Suomalaiset haluavat päivittää osaamistaan