Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Ratkaisu päiväkotien ahdinkoon edellyttää poliittista tahtoa

Varhaiskasvatus

Laadukas ja turvallinen varhaiskasvatus vaatii henkilöstön läsnäolon, muistuttaa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Tämän varmistamiseksi seuraavan hallituksen on avattava varhaiskasvatuslaki ja määriteltävä mitoituksesta poikkeaminen nykyistä tarkemmin tai poistettava se laista kokonaan.

Varhaiskasvatuslaissa on porsaanreikä

− Varhaiskasvatuslaissa on porsaanreikä, jota nykyinen hallitus ei ole pystynyt korjaamaan. Pykälä 36 mahdollistaa tilapäisen mitoituksesta poikkeamisen, mitä ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty. Niinpä meillä on päiväkodeissa usein se tilanne, ettei aikuisia ole läsnä sitä määrää, jonka lainsäätäjä on tarkoittanut, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

SuPerin jäsenet ovat ottaneet liittoon yhteyttä samoista asioista, joista varhaiskasvatuksen työntekijät kertoivat Helsingin Sanomille (HS 26.2.). Niin ikään Helsingin Yliopiston tutkimus varhaiskasvatuksen työn imusta (2018) nostaa esiin työntekijöiden kuormittumisen vähäisen kasvattajien määrän vuoksi.

Jotta kasvattajia olisi koko ajan riittävästi suhteessa lasten määrään, osa-aikaisesti hoidossa olevat lapset on sijoiteltava eri hoitoaikoihin. Tämä ei käytännössä toteudu, kun osa-aikaiset lapset ovat paikalla yhtä aikaa.

− Poikkeamispykälä mahdollistaa kustannustehokkuuden tavoittelun: paikat täytetään vähän ylikin, jotta varmistetaan se, ettei varmasti ryhmässä ole koskaan vajaata. Tehokkuuden nurja puoli on se, että lapset saattavat olla myös kaikki paikalla samanaikaisesti. Joku työntekijöistäkin saattaa sairastua ja sijaista ei oteta tai saada. Näissä tilanteissa vedotaan lyhytaikaiseen ylitykseen, Paavola kertoo.

”Ylitys ei saa olla jatkuvaa eikä päivittäistä. Lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa perustuu ennakointiin ja suunnitelmallisuuteen.”
− Varhaiskasvatuslain 36 § perustelut

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla on jopa 40 lapsen ryhmiä. SuPerille tämä ei tule yllätyksenä. Samaan tilaan laitetut ryhmät on usein jaettu paperilla kahdeksi kahden kasvattajan ryhmäksi.

Uusi varhaiskasvatuslaki tavoittelee kahta varhaiskasvatuksen opettajaa kolmen kasvattajan lapsiryhmään, jossa arki on liian usein pelkkää selviytymistä. Varhaiskasvatuksen opettajilla on paljon vastuita, kuten suunnitteluaikaa, joka on pois läsnäolosta lasten kanssa.

”Työ päiväkodissa on kokonaisvaltaista ja tilanteet vaihtuvat koko ajan vaatien jokaisen henkilökunnan jäsenen sataprosenttista läsnäoloa. Vaaditaan myös valmiutta tarttua erilaisiin tehtäviin ja tilanteisiin heti. Juuri tästä syystä työ on niin vaativaa.”
− Helsingin Yliopiston tutkimus varhaiskasvatuksen työn imusta (2018)

− Lapsiryhmässä on nykyisin aivan liian usein tilanne, jossa kolmesta varhaiskasvattajasta vain kaksi tai jopa yksi on paikalla. Tämä ei ole hyvä ja turvallinen tapa hoitaa, kasvattaa ja opettaa lasta siten, että varhaiskasvatuslain tavoitteet täyttyvät, SuPerin Paavola linjaa.

Lisätietoja: Silja Paavola, puheenjohtaja, 050 527 5085

***

Millaiset investoinnit tuovat varhaiskasvatukseen laatua?

Ajankohtaista

25.9.2023

SAK:n, Akavan ja STTK:n asiantuntijat: Kestävän kehityksen tavoitteet liukumassa tavoittamattomiin

Lue
25.9.2023

Eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistukset vuosina 2024-2027

Lue
25.9.2023

Suomen Konepäällystöliitto ja sen jäsenet osallistuvat palkansaajajärjestöjen mielenilmauksiin

Lue
25.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 28. syyskuuta

Lue
25.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 27. syyskuuta

Lue
22.9.2023

Ammattiliitto Pro järjestää poliittisen mielenilmauksen 26. syyskuuta

Lue
22.9.2023

Huoli toimeentulosta on opiskelijan stressi

Lue
21.9.2023

Ammattiliitto Pro valmistautuu mielenilmauksiin

Lue